Roomassa on valtavan suosittuja museoita, kuten vaikkapa Vatikaanin museo, mutta joukossa on myös vähemmän ruuhkaisia helmiä. Näihin viimeksi mainittuihin kuuluu ehdottomasti tämä upeassa 1500-luvun palatsissa majaansa pitävä Doria Pamphiljin perheen yksityistä taidekokoelmaa esittelevä Doria Pahmphiljin Galleria. Museo sijaitsee keskeisellä paikalla Via del Corson varrella lähellä Venetsian aukiota, mutta silti siellä oli kanssamme kiertelemässä vain kourallinen ihmisiä keskellä kesän kuuminta turistisesonkia.

Sesonki todellakin oli kuuma, sillä kyseisenä päivänä elohopea kipusi 40 asteen paremmalle puolen. Museossa oli sisällä mukavan viileää, minkä olisi voinut kuvitella houkuttelevan kaupungilla liikkuvia turisteja vierailulle. Sisällä oli kuitenkin hyvin hiljaista. Saimme kierrellä taidetta pursuavia huoneita miltei kahdestaan. Tähän museoon kannattaakin piipahtaa jo yksin sen rauhallisen tunnelman takia. Eikä toki kannata väheksyä museon kokoelmaakaan, joka on suorastaan pökerryttävä.

Kokoelma koostuu pääosin 1500- ja 1600-lukujen taiteesta. Pääosa teoksista on aikakautensa mestareiden tuotoksia ja laatu sen mukaista. Gallerian kotipaikka Palazzo Doria Pamphiljin rakennutti 1600-luvun puolivälissä kardinaali Camillo Doria Pamphilj, josta myöhemmin tuli paavi Innocentius X. Perheestä löytyvä paavi takasi Doria Pamphiljin väelle leppoisat olot ja rajattomat rikkaudet. Ei siis ihme, että kämppään tuli vähän taidettakin kerättyä. Kokoelma ja palatsi kuuluvat edelleen Doria Pamphiljin perheelle, jonka edustajia myös yhä asuu palatsissa. Galleria on ollut avoinna yleisölle 1900-luvun alkupuolelta asti ja taide-esineet ovat olleet samoilla paikoilla jo vuosisatoja. Vierailu galleriassa onkin siis samalla aikamatka menneeseen.

Totean heti alkuun, että kuvistani voi olla vaikea löytää museon taidekokoelman aarteita. Galleriaa kierrellessä kävi pian selväksi, että yksittäisten teosten kuvaaminen on täysin toivotonta toisaalta niiden valtavan määrän ja toisaalta tilojen haastavien valaistusolojen vuoksi. Pääosa huoneista on täynnä maalauksia lattiasta kattoon ja ikkunoista lankeavan luonnonvalon sekä lamppujen yhteisvaikutuksesta valokuviin tulee ikäviä sini-keltaisia heijastuksia. Siksi tyydyin vain etsimään huoneista vähiten heijastuksia tarjoavan kuvakulman. Taideteokset eivät esiinny edukseen, mutta itse rakennus sitäkin enemmän. Tämä heijastelee myös omaa kokemustani Doria Pamphiljin Gallerista. Yksittäisiä tauluja jaksoin käydä läpi ehkä parin huoneen osalta, mutta sen jälkeen keskityin mieluummin kauniisiin huoneisiin kokonaisuutena. Teosten määrä aiheuttaa taideähkyn kenelle tahansa.

Huoneissa kannattaa kiinnittää huomiota myös kattoihin. Niidenkään koristelussa ei nimittäin ole säästelty. Samoin käytävät ovat erityisen hienoja, vaikka niissä ei aina muutamaa veistosta kummempaa taidetta olisikaan. Runsaasti kullatuin kehyksin koristellut peilit ja kauniit kalusteet kruunaavat kokonaisuuden. Ja tietysti osa käytävistäkin on päällystetty lattiasta kattoon asti maalauksin. Tauluja lienee perheen huussienkin seinillä.

Ehkä hieman hämmentävästi yksi huone suorastaan hyppää silmille pelkistetyllä olemuksellaan. Tämä selittynee sillä, että tätä Aldobrandinin salia on laajennettu 1800-luvulla ja seinät sekä katto ovat peräisin 1950-luvulta. Sen sisältämiä taideteoksia ei kuitenkaan kannata ohittaa, sillä huoneen seinille on saatu mahdutettua samalla kertaa näytteitä mestareilta Caravaggio, Rafael, Giorgio Vasari ja José de Ribera. Mestareiden Doria Pamphiljin galleriaan päätyneet maalaukset eivät välttämättä kuulu heidän tunnetuimpaan tuotantoonsa, mutta tämä ei mitenkään vähennä näiden teosten arvoa. Salin keskellä jalustalla nököttävä kentauriveistos on toiselta vuosisadalta.

Keskeisten teosten löytäminen näin laajasta kokoelmasta voi osoittautua todella haastavaksi. Onneksi kuitenkin vierailun hintaan kuuluu audio-opas, joka on saatavilla italiaksi, englanniksi, ranskaksi ja espanjaksi. Teosten lisäksi opas tutustuttaa vierailijan niin rakennuksen kuin sen omistavan suvunkin historiaan. Tietomäärä on aivan samaan tapaan ylitsevuotavainen kuin museon kokoelmakin. Onneksi tietoa voi annostella varsin kätevästi oman sietokykynsä mukaan. Suosittelen joka tapauksessa antamaan audio-oppaalle ainakin tilaisuuden. Mielestämme se oli todella mainio.

Galleria on avoinna maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo 9-19 sekä perjantaista sunnuntaihin klo 10-18. Keskiviikkoisin galleria on suljettu. Lippuja myydään paikan päällä, mutta myös etukäteisosto netin kautta onnistuu. Tosin paikan päältä ostettuna lippu maksaa 16€, kun netistä ostaessa joutuu maksamaan euron enemmän. Ainakaan aiemmin etukäteen varaaminen ei ole ollut tarpeen, mutta museon virallisilla sivuilla tätä kuitenkin vahvasti suositellaan. Kannattaa tarkistaa asia museon virallisilta sivuilta täältä. Samaan osoitteeseen kannattaa tutustua myös muutoin, koska sieltä löytyvät ajantasaiset tiedot aukioloajoista ja lippujen hinnoista.

---

Doria Pamphiljin galleriassa kannattaa käydä jo pelkän rakennuksen vuoksi. Huoneet ovat paitsi täynnä taidetta, myös upean näköisiä. Kun paikka kaiken kukkuraksi on liki autio, ei siitä voi olla pitämättä. Roomastakin voi siis löytää hienoja nähtävyyksiä, joissa ei tarvitse kyynärpäitä päästäkseen kävelemään eteenpäin.