Edellinen osa: Viikko Hongkongissa 2018, Seuraava osa: osa 2: Niin taskuravun kuin kanankin jalkoja

Koska tämä oli toinen Hongkongin vierailumme, ajattelimme tällä kertaa jatkaa niiden jo nähtyjen perusnähtävyyksien jälkeen vähän erikoisempien paikkojen parissa. Eli ei mitään Victoria Peakia ja vastaavia tällä kertaa. Vaan kuinkas kävikään…

Kävikin yllättäen niin, että ensimmäisen päivän harmauden jälkeen toisena päivänä jo hieman kirkastui ja seuraavina päivinä aurinko näyttäytyi pilvien lomasta jo heti aamusella. Aiemman vierailun totaalisen harmauden jälkeen koko kaupunki näytti ihan erilaiselta auringonpaisteessa. Emme voineet mitenkään vastustaa kiusausta kiertää monia edelliseltä vierailulta tuttuja paikkoja uudemman kerran.

Palatkaamme aluksi kuitenkin vielä takaisin lentokentälle, jossa Finnairin suora lento Helsingistä on juuri laskeutunut. Astelemme kohtalaisen hyvin businessluokassa levänneinä tullin vihreää linjaa kohti tuloaulaa. Vaikka lentokenttä ei yli viisi vuotta edellisen vierailun jälkeen varsinaisesti tutulta näytäkään, virittävät tietyt pienet yksityiskohdat mielen oikealle taajuudelle. Opaste kuuman juomaveden äärelle, kiinankielisiä kylttejä siellä täällä, siivooja moppaamassa jo valmiiksi tahrattoman puhdasta lattiaa. Jep, Hongkongissa ollaan.

Edellisellä kerralla valitsimme kulkuvälineeksi lentokentältä majapaikkaan taksin. Saimme jonottaa kyytiä niin kauan, että tällä kertaa olin valmis kokeilemaan julkista liikennettä. Löysimme helposti lentokenttäjunan opasteen ja pian olimmekin jo matkalla laiturille. Ostimme palvelupisteestä paikalliset matkakortit eli Octopus Cardit ($150, josta $50 panttia ja $100 kortille ladattua rahaa) sekä kahden hengen lippupaketin lentokenttäjunaan ($150). Lippupaketti tuli kahdelle halvemmaksi kuin matkan maksaminen Octopusilla.

Juna kulkee tiheään ja pian matkasimmekin jo kohti kaupunkia. Juna jatkaa Hongkongin asemalle asti Hongkongin saarelle. Me jäimme kuitenkin pois jo Kowloonin asemalla mantereen puolella, sillä hotellimme Hotel Icon sijaitsi siellä. Kannattaa muuten huomata, että lippu leimataan vasta kaupungin päässä laiturilta poistuttaessa. Samoin lentokentälle päin lähtiessä lipun leimaaminen tapahtuu kaupungin päässä, lentokentällä ei ole leimausportteja.

Kowloonin asemalla löysimme helposti opasteet, jotka johdattivat hotelleille operoiville sukkulabusseille. Näillä busseilla matkustaminen kuuluu lentokenttäjunalipun hintaan. Reittejä on useampia ja bussit kulkevat 20 minuutin välein aamusta klo 6.12 aina iltaan klo 23.12 asti. Lisätietoja löydät täältä. Bussit pysähtyvät suurimpien hotellien kohdalla. Kannattaa tarkistaa, löytyykö majapaikkaasi tältä listalta. Lentokenttäjunan ja sukkulabussin yhdistelmällä matkasimme lopulta perille majapaikkaan asti suunnilleen edellisellä kerralla taksijonossa viettämässämme ajassa.

Nautimme kauniista säästä todella paljon. Kävelimme Tsim Sha Tsuin promenadia, josta osa tosin oli remontin vuoksi suljettuna, ja matkasimme Star Ferryn lautoilla useita kertoja Kowloonin ja Hongkongin saaren väliä maisemia ihaillen. Promenadista olen kirjoittanut jo aiemmin täällä. Aiemman vierailun valokuvissani Hongkongin saaren siluetti näkyy vain vaivoin sumun seasta. Nyt maisema oli kovin erilainen. Vaan ei se aurinko sentään ihan joka hetki tälläkään kertaa paistanut. Etenkin aamut valkenivat usein harmaudessa. Kulutimme nämä hetket sisäkohteita tutkien.

Päädyimme lopulta myös sinne Victoria Peakillekin uudemman kerran. Kirjoittelin tästä Hongkongin saaren korkeimman kohdan näköalapaikasta edellisen kokemukseni pohjalta vähemmän mairittelevia sanoja täällä. Edellisellä kerralla harmaana avautunut maisema näytti nyt todella erilaiselta auringon paistaessa liki pilvettömältä taivaalta. Emme edelleenkään matkustaneet funikulaarilla, jonne oli tolkuton jono, vaan bussilla numero 15. Totesimme tosin, että alaspäin Peakilta olisi päässyt funukulaarillakin vielä mainiosti, jos olisi ollut tarpeeksi ajoissa liikkeellä. Ilman jonotusta funikulaarimatkan hoitanee siis parhaiten saapumalla paikalle heti aamusta bussilla ja laskeutumalla alaspäin funikulaarilla ensimmäisten joukossa.

Peakin hyvän kokemuksen rohkaisemana päätimme käydä kokeilemassa onneamme myös Lantaun saaren Tian Tan Buddhan luona. Tästäkin nähtävyydestä olen kirjoittanut aiemmin, voit lukea sumuisesta kokemuksestamme täältä. Tuolla edellisellä kerralla iso buddhapatsas tosiaan jäi liki näkemättä, koska sankassa sumussa edes ääriviivoja oli vaikea erottaa aivan patsaan juureltakaan käsin.

Ihan putkeen ei mennyt nytkään, sillä Lantaulla metrosta astuessamme totesimme sään jälleen todella harmaaksi ja sumuiseksi. Vielä hotellilta lähtiessämme oli aurinko pilkistellyt pilvien lomasta. Köysiratamatka Ngong Pingin kylään oli varsin mielenkiintoinen, koska osan matkasta kaapelit katosivat edessäpäin sankkaan harmaaseen sumuun. Perillä sumu osoittautui onneksi paljon kevyemmäksi kuin viimeksi. Buddha näkyi nyt jo köysiradalta käsin.

Peakin lisäksi hienoa säätä oli tarjolla Hongkongin saaren eteläpuolella, jonne matkasimme hienoja maisemia tarjoavalla bussilla numero 6. Onnistuimme vielä nappaamaan paikat yläkerran etupenkistä. Hyppäsimme kyydistä Stanleyn kohdalla ja kävelimme torin läpi rantaan. Rannan kävelykadulla kävelimme värikkäitä veneitä ihaillen ja piipahdimmepa laiturillakin, jossa oli menossa hääkuvaus. Näkyy olevan suosittu kuvauspaikka, koska viimeksikin jotain järeämpää kamerakalustoa vaativaa toimintaa oli menossa.

Vaikka tuttuja paikkoja olikin kiva kierrellä uudestaan paremmalla säällä, emme ihan sentään tyytyneet edellisen vierailun toisintoon. Jätimme muutaman tutun kohteen väliin ja niiden sijaan vierailimme joissain uusissa. Yksi näistä oli todella mainio Hong Kong Museum of History, joka sijaitsi aivan hotellimme lähellä. Osallistuimme viikonloppuisin tarjolla olevalle opastetulle kierrokselle, joka olikin todella mainio katsaus tämän mielenkiintoisen paikan historiaan. Niin kierros kuin museon sisäänpääsykin ovat ilmaisia. Kävimme vielä toisenakin päivänä omaan tahtiin katsomassa museota. Tälle annan vahvan suosituksen.

Toisena uutena kohteena piipahdimme katsomassa todella suosittua Wong Tai Sinin temppeliä. Paikalla oli kanssamme useita bussilastillisia turisteja manner-Kiinasta. Pääsimmepä parin mamman kotialbumiakin koristamaan, kun he välttämättä halusivat kanssamme kuvautua. Hämmentävästi väenpaljous kuitenkin keskittyi aivan temppelin alkuosaan. Pidemmälle kävelemällä tungos helpotti ja loppu kierroksesta olikin oikein mukava. Paikka ei siis ollut ihan niin paha kuin mitä netistä lukemastani olin ymmärtänyt. Lisäksi temppeli oli oikeasti varsin kaunis, etenkin sininen taivas taustanaan.

Tämä oli meille myös ehdottomasti ruokamatka. Hongkong on mielestäni yksi parhaista kohteista maailmassa hyvän ruoan ystävälle. Tässä muutoin kalliissa kaupungissa on mahdollista syödä itsensä ähkyksi michelintähdellä palkitussa ravintolassa lounassetelin hinnalla. Ja mitäs me siellä soimmekään? Tämä selviää matkakertomuksen seuraavassa osassa. Otsikko jo antaa pientä viitettä paikallisista herkuista.

Alla näkyvään karttaan olen merkinnyt tekstissä mainitut paikat.

Seuraavaksi: osa 2: Niin taskuravun kuin kanankin jalkoja
Takaisin alkuun: Viikko Hongkongissa 2018

4 kommenttia

  1. Paula - Viinilaakson viemää 23.11.2018 at 16:42

    Hong Kong on kyllä varmaan näkemisen arvoinen paikka. Olen nähnyt paljon kuvia tuosta Buddhasta. Taas yksi paikka listalle missä pitää vielä päästä käymään. Onneksi teillekin sen verran sumu hälveni että näitte vähän maisemia.

    Vastaa
    1. Aron 23.11.2018 at 17:18

      Kyllä vain, Hongkong on kiva, suosittelen vahvasti. Tosin tiedän kyllä monia, jotka pitävät sitä tylsänä. En sitä ihan ymmärrä, todella paljon jäi vieläkin näkemättä. 🙂 Tuo Buddha olisi oikeasti kiva joskus nähdä kauniilla säällä, mutta eiköhän nämä kaksi sumuista virailua jo riitä. Silti olin kyllä tosi iloinen, että edes jotain nähtiin tällä kertaa. 🙂

      Vastaa
  2. Marttiina / Onioni.fi 25.11.2018 at 07:20

    Hongkong on kyllä tosi mielenkiintoinen ja monipuolinen kohde, jossa riittää nähtävää ja tekemistä. Tuolla lautalla etenkin oli miellyttävä liikkua paikasta toiseen. Kävimme siellä helmikuussa, jolloin ilma oli varsin lämmin ja miellyttävä. Manner-Kiinaan verrattuna hintataso oli tosin selvästi korkeampi mikä vähän järkytti perusnuudeliannoksia ostettaessa. 😀

    Vastaa
    1. Aron 25.11.2018 at 19:28

      Hongkong ei kyllä varsinaisesti ole mikään edullinen kohde. Mutta tosiaan nähtävää ja tekemistä riittää. Minä tykkään lautoista muutoinkin, sillä kaupunkeja on aina kiva katsella mereltä käsin. Hongkong on tässä suhteessa erityisen kiva, sillä etenkin tuo saaren siluetti on yksi upeimpia maailmassa.

      Vastaa

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *