Varmin paikka tunnettujen henkilöiden bongaukseen Helsingissä on Hietaniemen hautausmaa. Tosin bongailu rajoittuu jo edesmenneiden henkilöiden hautoihin. Tarjontaa kuitenkin löytyy niin maamme politiikan merkkihenkilöistä aina taiteilijoiden asti. Kaunis ja puistomainen hautausmaa on myös rauhallinen paikka verkkaiselle päiväkävelylle. Kaiken kukkuraksi tarjolla on merinäköala. Hautausmaa on todella laaja alue, joten täyden kierroksen tekemiseen menee pitkä tovi ja askeleitakin kertyy melkoinen määrä.

Historiaa

Hietaniemen hautausmaa on perustettu vuonna 1829 ja se on nykyisin vanhin edelleen käytössä oleva luterilainen hautausmaa Helsingissä. Tarve uudelle hautausmaalle syntyi Kampin vanhan hautausmaan käydessä 1820-luvulla ahtaaksi. Tämän nykyisin Vanhana kirkkopuistona tai ehkä paremmin Ruttopuistona tunnetun hautausmaan laajentaminen ei käynyt enää päinsä kaupungin laajentuessa sen ympärille. Sopivan rauhallinen paikka löytyi kaupunkiasutuksen ulkopuolelta Lapinlahden alueelta ortodoksisen hautausmaan vierestä. Uusi hautausmaa sai nimekseen Lapinlahden hautausmaa, mutta nimi muutettiin myöhemmin Hietaniemen hautausmaaksi.

Tila kävi ahtaaksi tällä uudellakin hautausmaalla jo 1850-luvulla. Aluetta laajennettiin vuosikymmenen lopulla tehdyllä päätöksellä. Toinen laajennuspäätös oli edessä 1920-luvun lopulla. Viimeisimpinä laajennuksina Hietaniemenkadun toiselle puolelle valmistui vuonna 1926 krematorio ja sen viereen vuonna 1949 uurnalehto.

Hietaniemen hautausmaalla oli 1950-luvulle asti myös oma katunsa. Nykyisen Mechelinininkadun hautausmaan reunaa myötäilevä osuus Hietaniemenkadun ja Itämerenkadun välillä oli aluksi nimeltään Kirkkomaankatu ja vuodesta 1928 alkaen Kalmistonkatu. Nimi vaihtui Mechelininkaduksi kadun vastapuolella sijaitsevan Marian sairaalan laajennuksen yhteydessä vuonna 1953. Kalmistonkatu kun ei ollut houkutteleva osoite sairaalan uudelle päivystyspoliklinikalle.

Hautausmaan alueet

Nykyinen Hietaniemen hautausmaa jakautuu useampaan alueeseen. Alkuperäinen hautausmaa tunnetaan nykyisin vanhana alueena. Ensinmäinen laajennus on nimeltään uusi alue ja 1920-luvun laajennus Hietaniemen alue. Myös uurnalehto on oma alueensa.

Edellä mainittujen alueiden lisäksi myös ortodoksisen hautausmaan länsipuolella sijaitseva Suomen Kaartin hautausmaa lasketaan nykyisin kuuluvaksi Hietaniemen hautausmaahan. Tämä aiemmalta nimeltään Suomen sotaväen hautausmaa kuului kaartin seurakunnalle, joka lakkautettiin vuonna 1914. Tuolloin hautausmaa siirrettiin evankelis-luterilaisen seurakunnan hallintaan.

Hietaniemen hautausmaan kukin alue on jaettu numeroituihin kortteleihin ja ne edelleen numeroituihin linjoihin. Yksittäisen haudan paikka ilmaistaan kunkin alueen sisällä korttelin ja linjan sekä hautapaikan numeroilla. Korttelit on merkitty korkeilla kylteillä ja linjat matalilla puisilla merkeillä. Tosin monin paikoin en onnistunut löytämään mitään linjamerkkejä.

Kätevä Hietaniemen hautausmaan kartta löytyy Helsingin seurakuntien sivuilta täältä. Karttaan on merkitty joitain tunnettuja Hietaniemen hautausmaalle haudattuja henkilöitä. Samoilla seurakuntien nettisivuilla on tarjolla myös hieman laajempi lista henkilöistä täällä. Tämän laajemman listan avulla hautojen etsiminen vaatii hieman tarkkuutta, sillä korttelit ja linjat on etsittävä itse. Tämän listan mukana kun ei tule valmista karttaa. Listalla on niin paljon nimiä, ettei niiden merkitseminen kartalle ole ilmeisesti ollut järkevää.

Hautausmaalla järjestetään kesäisin myös opastettuja kierroksia. Kierroksille ei ilmoittauduta erikseen, vaan mukaan pääsee saapumalla paikalle oikeaan aikaan. Kierroksen hinta on aikuisilta 15€ ja lapsilta 10€. Maksu on suoritettava käteisellä. Tietoa kierroksista löytyy Hietahiemen hautausmaan opaspalvelujen Facebook-sivulta.

Vanha alue

Vanhaksi alueeksi kutsutaan nykyään hautausmaan alkuperäistä aluetta, joka sijaitsee Lapinlahdentien ja Mechelininkadun risteyksestä pohjoiseen ja itään päin. Pohjoisessa alue rajautuu uuteen alueeseen, joka alkaa leveän pääkäytävän pohjoispuolelta. Paikan päällä alueiden reunaa ei ole mitenkään erityisen näkyvästi merkitty.

Alueen kaakkoisosassa sijaitsee hautausmaan vanha kappeli, jonka suunnitteli arkkitehti Theodor Höijer. Samaisen kaverin kynästä ovat lähtöisin myös monet Helsingin upeimmista 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun arvorakennuksista, kuten vaikkapa Ateneum ja Hotel Kämp.

Vanhalle alueelle on haudattu monia tunnettuja henkilöitä. Täältä löytyvät mm. taidemaalari Helene Schjerfbeck, valtiomies J. V. Snellman, säveltäjä Fredrik Pacius, kirjailija Sakari Topelius sekä lähetyssaarnaaja Pietari Kurvinen.

Uusi alue

Hietaniemen hautausmaan ensimmäinen laajennusosa tunnetaan uutena alueena. Se vihittiin käyttöön vuonna 1864. Uusi alue jatkuu vanhan alueen pohjoispuolella rajoittuen Mechelininkatuun ja Hietanimenkatuun idässä ja pohjoisessa ja Hietaniemen alueeseen lännessä. Alueen eteläreuna jatkuu lähes merenrantaan asti.

Uudella alueella on useita muistomerkkejä, kuten Karjalaan jääneiden muistomerkki sekä muualle haudattujen ja menneiden sukupolvien muistomerkki.

Myös Hietanimen hautausmaan uudelle alueelle on haudattu useita tunnettuja suomalaisia. Joukkoon kuuluvat mm. muusikot Toivo Kärki ja Petri Walli, runoilija Eino Leino sekä suunnittelija Kaj Franck.

Hietaniemen alue

Yhtenäisen hautausmaa-alueen uusin osa on Hietaniemen alue, joka sijaitsee äärimmäisenä pohjoisessa ja lännessä lähellä Hietaniemen kärkeä. Alue rajoittuu uuteen alueeseen idässä ja mereen sekä Hietaniemen uimarantaan etelässä ja lännessä. Alueen pohjoisreunana kulkee Hietaniemenkatu, joka vaihtuu rannan lähellä Hiekkarannantieksi.

Hietaniemen alueella on oma kappelinsa, jonka on suunnitellut arkkitehti Albert Nyberg ja joka valmistui vuonna 1933. Ainakin minä muistan Nybergin parhaiten hänen kymmenisen vuotta aiemmasta työstään Harjun ruumishuoneesta Kalliossa. Rakennus toimii nykyisin Harjun nuorisotalona. Hietaniemen alueen kappelin yhteydessä on myös uurnaholvi eli kolumbaario.

Alueelle on haudattu maamme edesmennyttä poliittista johtoa. Hietaniemen hautausmaalle haudatuista presidenteistä kaikki K. J. Ståhlbergia lukuunottamatta löytyvät juuri Hietaniemen alueelta. Ståhlbergin hauta sijaitsee uudella alueella. Vain kaksi maamme presidenteistä, Svinhufvud ja Kallio, on haudattu Hietaniemen hautausmaan sijaan kotikylilleen. Entisistä pääministereistä ainakin Kalevi Sorsa ja Harri Hokeri lepäävät Hietaniemen alueella.

Hietaniemen alueen kortteleiden numerointi ei ala alusta samaan tapaan kuin uudella alueella, vaan se jatkaa uuden alueen kortteleiden sarjaa. Uuden alueen viimeisen korttelin numero on 24B ja Hietaniemen alueen ensimmäisen korttelin puolestaan 25.

Uurnalehto

Hietaniemenkadun pohjoispuolella sijaitseva uurnalehto otettiin käyttöön vuonna 1949. Se sijaitsee vuodesta 1926 asti toimineen krematorion naapurissa. Aluksi ainoa osoite polttohaudattujen tuhkauurnille oli krematorion yhteydessä sijaitseva uurnaholvi. Uurnalehtoa alettiin suunnitella kuitenkin jo pian krematorion valmistumisen jälkeen. Homma vain vähän venähti.

Tämän erillisen uurnalehdon lisäksi myös Hietaniemen hautausmaan muihin osiin on myöhemmin varattu erillisiä kortteleita tuhkauurnille. Erillisiä pienempiä uurnalehtoja löytyy siis eri puolilta hautausmaata.

Suomen Kaartin hautausmaa

Aiemmin nimellä Suomen sotaväen hautausmaa tunnettu Suomen Kaartin hautausmaa kuului aiemmin Kaartin seurakunnalle. Tämä kuitenkin lakkautettiin vuonna 1914 ja hautausmaa siirtyi Helsingin evankelis-luterilaisen seurakunnan hallintaan. Hautausmaalle on haudattu Suomen Kaartin sotilaita sekä Suomen valkoiseen kaartiin kuuluneita.

Taiteilijainmäki

Yksi Hietaniemen hautausmaan erikoisuuksista on vanhan alueen kortteli 21a, joka tunnetaan paremmin Taiteilijainmäkenä tai Taiteilijakukkulana. Mäeltä on myönnetty hautapaikkoja vain eri taiteenaloilla erityisesti ansioituneille henkilöille. Alueen viimeinenkin paikka on jo käytössä, viimeisenä tänne haudattiin vuonna 2010 taidegraafikko Pentti Kaskipuro. Uutta vastaavaa aluetta ei Hietaniemeen ole tarkoitus perustaa.

Taiteilijainmäelle ja sen rinteille on haudattu niin kirjailijoita ja säveltäjiä kuin taidemaalareitakin. Myöskään viihdetaiteilijoita ei ole ylenkatsottu. Vuonna 2001 mäelle haudattiin viihteen monitoimimies Pertti “Spede” Pasanen. Ainakin tässä kohtaa Spede siis sai osakseen arvostusta, jota ei hänelle pitkän uran varrella aina tarjolla ollut.

Alvar Aallon hautakivessä näkyi olevan italialaista marmoria. Hipsin valokuvan ottamisen jälkeen pikaisesti kauemmas, jottei moinen Suomen ilmastoon sopimattomasta kivestä valmistettu laatta vain putoaisi varpailleni.

Taiteilijainmäki ei suinkaan ole ainoa paikka taiteilijoiden hautojen bongailuun. Eri taiteenalojen edustajia voi Hietaniemen hautausmaalta löytää liki mistä tahansa, kun vain pitää silmänsä auki. Me löysimme kirjailija ja taidemaalari Tove Janssonin haudan vanhalta alueelta sekä Hurriganesin basistina tunnetuksi tulleen Christer “Cisse” Häkkisen haudan uurnalehdosta.

Kumpaakaan emme tosin löytäneet oikeasti vahingossa, vaan katsoimme niiden sijainnit hautausmaan kartalta. Ensin mainittu löytyi helposti, mutta jälkimmäistä jouduimme hieman etsimään. Linjojen numerointi ei mennyt meidän nähdäksemme tuossa kohtaa ihan arkijärjen mukaan. Uurnalehdon hautapaikat ovat melko tiheässä, mutta silti pari kierrosta alueen käytävillä vaadittiin ennen oikean paikan löytymistä.

Sankarihaudat

Sankarihaudoille on varattu Hietaniemen alueen paras osa aivan meren ääreltä. Alueen keskipiste on Sankariaukio, jolle johtaa kappelilta perisuomalainen koivukuja. Aukion päädyssä kohoaa Hietaniemen Sankariristi, jonka juureen Suomessa vierailevat muiden maiden päämiehet käyvät laskemassa tervehdyksensä. Itse aukiolle on haudattu vain marsalkka Mannerheim varsinaisten sankarihautojen levittäytyessä aukion molemmin puolin.

Sankarihauta-alueella on myös useita muistomerkkejä, kuten pitkä Kadonneiden muuri. Siihen on kaiverrettu 734 sodissa kadonneen helsinkiläisen nimet.


Olemme kävelleet tänä vuonna useita kertoja Hietaniemen hautausmaan käytävillä. Näin korona-aikana sopivan turvavälin pitäminen muihin ihmisiin on käynyt helposti. Varsinaisia ruuhkia kun hautausmaalla ei ole näkynyt.

Muita kirjoituksia aiheesta Helsinki:

4 kommenttia

  1. Aila ja Juha 11.8.2020 at 17:18

    Olipa hieno ja perusteellinen juttu Hietaniemen hautausmaasta. Olen itsekin kävellyt siellä usein ja yksi lemppari pyöräilyreittejäni on Hietaniemen rannan reitti, vaikka ei se nyt ihan tähän hautausmaahan liitykään. Hienoja katsottavia ovat myös hautausmaan ortodoksiset alueet ja juutalainen hautausmaa. Vasta täällä oikeasti tajusin, miten Suomessa on kaksi eri ortodoksista kirkkoa. Eri hautausmaatkin. Ja kiva, että muistutit noista opastetuista kierroksista. Emme ole koskaan tulleet osallistuneeksi. Tänä kesänä osallistuimme opastetulle kierrokselle Vantaalla Pyhän Laurin kirkon vanhalla hautausmaalla ja se oli todella antoisa.

    Vastaa
    1. Aron 20.8.2020 at 10:32

      Nuo ordoksiset ja juutalainen hautausmaa ovatkin vielä tutkimatta. Opastettu kierros voi tältä kesältä vielä jäädä, mutta jossain vaiheessa olisi kiva sellaiselle osallistua.

      Vastaa
  2. Marika / Matkalla Missä Milloinkin 14.8.2020 at 22:57

    Katolissa maissa olemme vierailleet useammalla hautausmaalla, näissä maissa haudat ovat usein näyttäviä. Suomessa ei ole tullut hautuumailla vierailtua, eikä oikeastaan ole tullut mieleenkään. Hietaniemen opastetulle kierrokselle osallistuminen voisi kyllä kiinnostaa.

    Vastaa
    1. Aron 20.8.2020 at 10:35

      On kyllä totta, että monessa maassa hatausmaat ovat näyttävämpiä kuin Suomessa. Silti Hietaniemessä on suomalaisittain varsin näyttäviä hautakiviä.

      Vastaa

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *