Ensimmäinen Muumi-tarina julkaistiin vuonna 1945, eli tänä vuonna tuosta virstanpylväästä tulee kuluneeksi 75 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Kansallismuseossa on ollut elokuun puolivälistä asti nähtävillä näyttely Rohkeus, rakkaus, vapaus! Muumit 75. Kansallismuseo on Museokorttikohde, joten päätimme käydä tekemässä paikkaan täsmäiskun ja vilkaista vain tämän näyttelyn. Museokortti onkin parhaimmillaan juuri tällaisissa pikapyrähdyksissä. Kun samaan museoon voi ilman erillistä pääsymaksua piipahtaa vaikka joka päivä, ei koko paikkaa tarvitse koluta kerralla.
Museovierailumme ajankohtana oli perjantai puolen päivän aikoihin, jolloin museossa oli varsin rauhallista. Paikalla oli muutamia äitejä ja isiä pienten lastensa kanssa sekä yksi yläkoululaisryhmä. Pienet lapset olivat kovasti innoissaan kaikesta, mutta yläkoululaiset näyttivät lähinnä tylsistyneiltä.
Näyttely onkin siitä hauska, että se tarjoaa nähtävää niin lapsille kuin aikuisillekin. Erilaiset vierailijat näkevät näyttelyn varmasti eri tavalla. Lapsien silmää miellyttänevät kirkkaat värit ja hauskat hahmot. Aikuisille on lisäksi tarjolla myös syvällisempiä aiheita, jotka ovat tuttuja Tove Janssonin kirjoista. Toki aikuisillekin on silti sallittua heittää aivot narikkaan ja pelkästään nauttia Muumien hauskasta maailmasta.
Jo pidempään suunnitteilla olleen näyttelyn oli tarkoitus avautua kesäksi, mutta koronan myötä se siirtyi vähän myöhemmäksi. Rajoitteiden takia myös näyttelyn kestoa on pidennetty. Muumien maailmaan ehtii tutustumaan vielä ensi vuoden helmikuun lopulle asti. Sisäänpääsyä näyttelyyn rajoitetaan, joten suosituimpina aikoina voi joutua odottamaan vuoroaan. Ainakin viikonloppuna ohi kulkiessani panin merkille jonon ulottuvan jonkin matkaa ulos asti. Museokortin omistajat voivat tutustua näyttelyyn, kuten koko Kansallismuseoonkin, ilman lisämaksua. Muilta aikuisilta pääsymaksu on 14€, alle 18-vuotiaat pääsevät museoon ilmaiseksi. Aukioloajat voi tarkistaa museon sivuilta täältä.
Näyttely on rakennettu Tove Janssonin alkuperäisten kuvitusten ja tekstien pohjalta. Tilasta toiseen siirryttäessä kuljetaan tunnelmasta toiseen, kuten synkästä metsästä värikkääseen Muumilaaksoon. Muumitaloakin voi ihailla niin ulkoa kuin sisältäkin päin. Muumitarinoissa tärkeässä osassa oleva meri näyttäytyy näyttelyssä niin rauhallisena kuin myrskyävänäkin. Muumeille omituista talveakaan ei ole unohdettu.
Omiksi suosikeikseni nousivat Muumilaakso, jossa kieltokyltit heitetään nuotioon, sekä synkkänä myrskyävä meri taustalla vaanivine Mörköineen. Viimeksi mainitussa oli hyödynnetty hienosti liikkuvaa kuvaa veden aaltoilun aikaansaamiseksi. Samalla kuvaan putkahteli monenlaisia uusia yksityiskohtia, joten tilassa kannattaa kierrellä hetken aikaa ja vaikkapa istahtaa rantakiville.
Näyttelyssä esitellään Muumi-tarinoista tuttuja hahmoja esineistön ja esittelytekstien avulla. Kullakin hahmolla on omanlaisensa arvot ja elämänfilosofia, joita esittelyteksti valottaa. Myös hahmoja hyvin kuvaavia lainauksia kirjoista on nostettu esiin. Tuttujen Muumien lisäksi myös jotkin harvemmin esille pääsevät hahmot ovat saaneet omat esittelynsä. Tai ehkä nämä kaikki ovat joillekin kävijöille tuttuja. Minulta on selvästi jäänyt jokin Muumi-kirja vielä lukematta.
Näyttely on sopivan kokoinen. Sen kiertää läpi helposti reilussa puolessa tunnissa. Kaikki tekstit lukemalla ja jokaista yksityiskohtaa ihastelemalla saa siltikin kulmaan vain vähän reilun tunnin. Lasten kanssa näyttelyä ihastelevan aikataulu riippunee siitä, kauanko lasten kiinnostus jaksaa pysyä yllä. Onneksi näyttelyn eri huoneet ovat tunnelmaltaan erilaisia, mikä saattaa auttaa kiinnostusta pysymään yllä pidempään.
Muumien jälkeen museokierros jatkuu Suomen tarinalla rakennuksen toisessa kerroksessa. Halutessaan voi kuitenkin pakittaa Muuminäyttelyn läpi takaisin lähtöpisteeseen. Mekin teimme tällä kertaa niin, sillä päätimme jättää Kansallismuseon muut näyttelyt seuraavaan kertaan.
Muut kirjoitukset aiheesta Helsinki: