Useilla aiemmillakin Pariisin reissuilla olemme keskustelleet d’Orsayn museoon menemisestä. Koskaan kuitenkaan se ei ole päiväohjelmaan mahtunut. Tällä kertaa päätimme ottaa useammankin aiemmin vierailemattoman kohteen ohjelmaan. Museot ovatkin hyviä kohteita vierailtavaksi talvella. Kesällä taas on mukavampi tutkia ulkona sijaitsevia nähtävyyksiä.

Kävimme jo Palais Garnierin kierroksen jälkeen d’Orsayn ulkopuolella vilkaisemassa jonotilannetta. Lippuluukun jono oli aivan tolkuttoman pitkä. Lonely Planet varoittelikin, että d’Orsay on hyvin suosittu. Osasyynä tähän on museon hallittavissa oleva koko. Esim. Louvre on niin valtava, ettei siihen tutustumiseen riitä edes parin viikon reissu yhden päivän piipahduksesta puhumattakaan.

Jonoa ihmetellessä havaitsimme toisen jonon, joka oli sekin pitkä, mutta ei kuitenkaan aivan valtaisa. Selvisi, että kyseinen jono oli varattu lippunsa etukäteen hankkineille. Tämä jono myös eteni toista jonoa nopeammin. Päätimmekin sitten hankkia liput netistä ja palata seuraavana päivänä uudelleen. Kokeilin jopa mainostettua ilmaista wifiä, jos vaikka olisin siinä museon ulkopuolella pystynyt lippuostoksen tekemään, mutta valitettavasti wifi ei halunnut puhelimeni kanssa kommunikoida, vaikka singnaali olikin hyvätasoinen.

Lippujen hankkiminen netistä osoittautui helpoksi. Museon nettisivuilta (sama ranskaksi) pääsee useampaankin ennakkolippuja myyvään palveluun. Ennakkolippua ei tarvitse sitoa tiettyyn päivään, vaan se on voimassa kolme kuukautta ostohetkestä. Lippua ei myöskään tarvitse printata, vaan sen voi näyttää älypuhelimen ruudulta. Jostain syystä toista meidän lipuistamme ei viivakoodilaite suostunut lukemaan, mutta virkailija tarkisti lipun käsipelillä.

Museorakennus on vanha 1800-luvun lopussa rakennettu rautatieasema, alkuperäiseltä nimeltään Gare d’Orsay. Tämä selittää kaikki ne valtavat kellot, joita rakennuksesta löytyy. Museo on ihan rakennuksenakin näkemisen arvoinen. Hämmentävästi 1970-luvulla käyttämättömäksi jäänyt rautatieasema oli tarkoitus purkaa. Onneksi sentään näin ei tehty.

Museon sisällä on valokuvaus kielletty suurimmassa osassa tiloista, mutta ilmeisesti yleiskuvia saa ottaa. Tai ainakin näin näyttivät kieltoja tulkitsevan muutkin, joten en malttanut olla kuvailematta minäkään.

Museon kokoelmat käsittävät taidetta vuosilta 1848-1914. Mukana on kuuluisia töitä impressionisteilta ja post-impressionisteilta. Suuri avoin tila on varattu lähinnä veistoksille. Pienemmissä näyttelytiloissa reunoilla on esillä maalauksia. Toisella sivustalla puolestaan on erillinen näyttely huonekaluista. Vierailumme aikana museossa oli esillä markiisi de Sade -aiheinen erikoisnäyttely.

Museossa on myös kahvila, josta saa pientä ja vähän isompaakin naposteltavaa mikäli taiteen katselu tekee nälkäiseksi.

Vaikka emme mitään taiteen tuntijoita olekaan, sattui silmään ihan useampikin tutun näköinen maalaus. Van Gogh ja Renoir ainakin olivat tuttuja nimiä. Yllättäen jaksoimme kiertää läpi koko aikakauden kalusteita esittelevän näyttelyn. Tämä osasto oli erityisen houkutteleva myös siksi, että siellä ei ollut lainkaan tungosta. Ilmeisesti mööbelit eivät kiinnostaneet muita.

Suosittelen ehdottomasti d’Orsayn vierailua kaikille vähänkään taidemuseoista pitäville. Jo itse rakennus on mielenkiintoinen ja siksi käynnin arvoinen. Pääsylipun hankkimista etukäteen kannattaa harkita, sillä ainakin me säästimme paljon aikaa, kun ei tarvinut jonotella. Etenkin kehnolla säällä ulkona on ikävä jonotella.

Muut kirjoituset aiheesta Pariisi:

2 kommenttia

  1. Jossus Travelpics 3.4.2018 at 18:04

    Hienon museo, valitettavasti ei minulla ollut aikaa käydä siellä. Kävitkö Musee de l'Orangerie?

    Vastaa
    1. Aron 9.4.2018 at 16:40

      Kiitos kommentista. Musée de l'Orangeriessa emme ole vielä käyneet. Sen ohi olemme kyllä kävelleet. Ehkä sitten seuraavalla Pariisin vierailulla käymme tuolla.

      Vastaa

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *