Phoenixin keskustan länsipuolella sijaitseva aavikon kasveja esittelevä Desert Botanical Garden on ehdottomasti yksi kaupungin mielenkiintoisimpia nähtävyyksiä. Jostain syystä viihdyn yleisestikin erinomaisesti näissä kasvitieteellisissä puutarhoissa, vaikka en kasveista mitään ymmärräkään. Phoenixin puutarha on pirteästi erilainen kaikkiin muihin vierailemiini kasvitieteellisiin puutarhoihin verrattuna aavikkopainotuksensa vuoksi. Jos tykkäät kaktuksista, on tämä sinun paikkasi.
Puiston sisäänkäynnin yhteydessä on muutamia Dale Chihulyn lasitaideteoksia. Herran töille tyypillisesti nämä istuvat maastoon täydellisesti.
Desert Botanical Gardenissa on esillä yli 4000 eri aavikon kasvilajia. Näistä kolmasosa on eteläisen Arizonan alueella luonnostaan kasvavia. Lajeista 139 on jonkinasteisesti uhanalaisia.
Phoenixin ympäristössä joka puolella läsnä olevat valtavat saguarot ovat hyvin esillä myös kasvitieteellisessä puutarhassa. Nämä parhaimmillaan monta metriä korkeat kaktukset ovat todella upeita. Puutarhan infotauluista selviää kuinka tärkeitä nämä suuret kaktukset ovat monille eläimille.
Valtavien saguarojen vastapainona esillä on myös aivan maanrajassa kasvavia pieniä kaktuksia. Lajikirjo on häkellyttävä.
Aavikoilla kasvaa paljon muitakin kasveja kuin pelkkiä kaktuksia. Desert Botanical Garden on jaettu viiteen kävelykierrokseen, joista kunkin varrella on tietyn aiheen mukaan valittuja kasveja. Yksi kierroksista esittelee nimenomaan eteläisen Arizonan kasveja.
Puistossa on kasveja Arizonan alueen lisäksi myös Etelä-Amerikasta ja Australiasta.
Kaktuslajeja on esillä kaikkiaan 1350. Agaavejakin puistossa on yli 170 eri lajia.
Yksi Desert Botanical Gardenin kävelykierroksista esittelee aavikon kukkia. Tämä alue on ilmeisesti hienoimmillaan aivan alkukesästä, jolloin suurin osa kasveista on kukassa. Heinäkuun lopullakin kukkia oli esillä, mutta pääosa kasveista oli jo ehtinyt ohittaa kukintavaiheen.
Opuntiakaktuksissa näkyviä punaisia palleroita erehdyimme kuvittelemaan kukiksi, mutta ne osoittautuivatkin kaktuksen hedelmiksi. Näitä käytetään ruoanlaitossa, niistä valmistetaan mm. marmeladia. Pääsimme myöhemmin matkallamme maistamaan kaktusjäätelöä, josta emme kuitenkaan pitäneet. Kaktusranskalaiset puolestaan olivat herkullisia, mutta ne valmistettiin varmasti jostain muusta osasta kaktusta. Mikäpä ei olisi hyvää uppopaistettuna.
Puistossa voi myös nähdä monia maanrajassa vipeltäviä eläimiä pienistä kaneista alla näkyviin viiriäisen sukuisiin lintuihin. Puiston infotauluissa esitellään alueella esiintyviä eläimiä. Valitettavasti nimet eivät jääneet tarkemmin mieleen.
Jaksoimme kiertää koko kasvitieteelliset puutarhan läpi 45 asteen helteestä huolimatta. Paikka oli todella mielenkiintoinen. Viileämmän sään ystäville voisin kuitenkin suositella vierailua keväällä tai syksyllä.