Avaruusseikkailujen jälkeen vuorossa oli jotain vieläkin hienompaa eli maailman suosituimpien huvipuistojen kotipaikka Orlando. Ihan rehellisesti sivuutimme kaupungin keskustan jo lähtökohtaisesti ja majoituimme Super 8 -ketjun motelliin lähelle Universalin huvipuistoja.

Nopea siirtymä Cocoa Beachilta toi meidät jo pitkälle ennen puolta päivää motellin pihalle. Virallinen kirjautumisaika oli vasta tunteja myöhemmin, mutta kävinpä kuitenkin kysäisemässä vapaata huonetta. Yllättäen sellainen liikenikin ja pääsimme saman tien kiikuttamaan omaisuutemme tulevien kolmen yön tukikohtaamme.

Siirtymäpäivälle emme vielä olleet budjetoineet sen kummempaa toimintaa, joten päätimme käväistä katsastamassa läheisiä ostosmahdollisuuksia. Outletkeskus Orlando International Premium Outlets sijaitsi siinä ihan nurkilla (eli noin 5 min automatkan päässä), joten käänsimme vuokra-automme Lauran sitä kohti. Pysäköinti tässä taivasalla sijaitsevassa ostoskeskuksessa osoittautui varsinaiseksi painajaiseksi. Lopulta tyhjän parkkiruudun etsimiseen kyllästyttyämme päädyimme henkilökunnan pysäköintialueelle, joka kyllä päivän mittaan muuttui ihan vapaasti hyödynnettäväksi.

Illalla kävimme vielä piipahtamassa toisessa ostoskeskuksessa The Mall at Milleniassa, jossa lapsukaiset jonottivat kuvautuakseen pääsiäispupun kanssa.

Seuraavan päivän ohjelmassa oli tutustuminen Walt Disney Worldin tunnetuimpaan puistoon eli Magic Kingdomiin. Etukäteen hieman mietitytti, oliko ihan järkevää valita vierailupäiväksi tähän maailman suosituimpaan huvipuistoon nimenomaan juuri pääsiäissunnuntai. Kyseessä kun oli netistä luetun mukaan pahin mahdollinen päivä tähän toimintaan. Siksi heräsimmekin vähän tavallista aikaisemmin.

Lopulta noin puolen tunnin ajomatka Magic Kingdomin valtavalle parkkialueelle sujui ilman mitään erikoisia ruuhkia. Olimme perillä noin tunti puiston avautumisen jälkeen eli noin klo 9. Opastus pysäköintipaikalle sujui hienosti ja pian istuimmekin jo auton vetämän vaunuletkan kyydissä. Ajoneuvo tosin ei vielä kuljettanut meitä perille puistoon asti, vaan vain aukiolle, josta jatkoyhteys varsinaiseen Magic Kingdomiin tapahtui joko ilmaratajunalla tai veneellä. Päätimme lähteä vesille, sillä paatti oli juuri sopivasti tulossa, eikä jonoakaan ollut erityisen paljon. Mahduimme heti ensimmäiseen veneeseen.

Lyhyen vedenylityksen jälkeen oli edessä siirtyminen puistoon. Etukäteen netistä ostettu lippu piti lunastaa lippuluukulta varausnumerolla. Turvatarkastuksen jälkeen magneettijuovan ja lähilukusirun sisältävä kortti yhdistettiin haltijaansa sormenjäljen avulla. Ihan kätevältä vaikutti systeemi.

Disneyn puistoissa on käytössä lyhykäisemmän jonotuksen laitteisiin tarjoava Fastpass+-järjestelmä, joka kuuluu pääsylipun hintaan. Lipun avulla voi kirjautua netissä Disneyn palveluun, jossa voi varata itselleen kolme laitetta, joihin haluaa päästä jonon ohi. Kutakin laitetta varten on valittava tunnin aikaikkuna, jonka kuluessa laitteeseen haluaa mennä. Disneyn törkykalliissa resorteissa asuva voi varata pikalähtönsä 60 päivää etukäteen ja normaali puistovierailija 30 päivää etukäteen.

Suosituimpien laitteiden ajat menevät nopeasti etenkin kuumimpana sesonkiaikana, kuten meidän vierailumme kanssa samaan aikaan sattuneen spring breakin aikaan, joten on syytä olla hereillä ajoissa. Fastpass+-laitteita saa varata lisää puistosta löytyvillä automaateilla, kun kolme ensimmäistä on ensin käytetty. Käytännössä suosituimpia laitteita on turha toivoakaan enää vapaiden aikojen listoilta löytävänsä tässä vaiheessa, joten käytännössä nämä lisäajat ovat hieman teoreettisia. Lisäksi Fastpass+ ei käy kaikkiin laitteisiin. Yli tunnin jonotuksen vaativia laitteita kuului tämän järjestelmän ulkopuolelle. Tämä oli hieman ärsyttävä yksityiskohta.

Me katselimme Fastpass-lähtöjä vasta edellisenä iltana, koska laitteet eivät olleet meille mikään ykkösjuttu Magic Kingdomissa. Olimme liikkeellä auttamattoman myöhään, silllä esimerkiksi Big Thunder Mountain -vuoristoradan kaikki päivän pikalähdöt olivat jo varauksia tehdessämme täynnä. No, vuoristorata on tullut kokeiltua jo Pariisissa, joten emme pahoittaneet mieltämme kovin vakavasti. Sen sijaan kävimme kahdessa koko perheen laitteessa ja lopun päivää vietimme vain kierrellen aluetta. Magic Kingdomissa nähtävää riittää ilman laitteitakin.

Oikeasti väentungos puistossa oli pelotteluun nähden hyvin maltillista. Ruokaakin saimme ilman kohtuutonta jonotusta. Suosituimpiin laitteisiin jonoa oli kyllä yli kaksi tuntia, joten jos niistä olisi ollut kiinnostunut, niin varmasti olisi harmittanut.

Lopulta Disneyn ihmevaltakunta kiinnosti meitä kahdeksan tunnin vierailun verran. Kyseessä taisi olla uusi ennätys missään huvipuistossa koskaan. Joskin aika kauan vietimme ensimmäisellä vierailullamme Pariisin Disneylandissa. Vaan silloin kaikki olikin uutta ja ihmeellistä. Nyt kyseessä oli jo kolmas erillinen Disneyn huvipuisto, jossa olemme vierailleet. Matkalla hotellille emme ihan hirveästi enää ylimääräistä toimintaa kaivanneet. Mitä nyt pikaiseti piipahdimme toisessa Premium Outletsin ostarissa, joka sijaitsi ihan matkan varrella. Siellä onneksi pysäköinti sujui helposti.

Seuraavana päivänä vierailuvuorossa olivat kaksi Universalin huvipuistoa, jotka sijaitsivat noin viiden minuutin ajomatkan päässä hotellilta. Matka olisi ollut ihan jalkaisinkin taitettavissa, mutta selvästi kevyttä liikennettä ei näillä nurkilla hirveästi suosittu jalkakäytävistä päätellen. Siispä heti kahdeksan jälkeen istahdimme autoon ja starttasimme kohti Universalin pysäköintilaitosta.

Etukäteispelottelu valtavista ruuhkista jo teillä puiston suuntaan, itse puistoista puhumattakaan, osoittautui täysin liioitelluksi. Matka meni hujauksessa ja henkilökunta reagoi hienosti väkimäärän mukaan niin, että turvatarkastus kävi joutuisasti.

Molemmat puistot, Universal Studios Florida ja Islands of Adventure, sijaitsivat kävelymatkan päässä toisistaan. Meillä oli selkeä strategia, jota lähdimme heti toteuttamaan. Ensin kävelimme Islands of Adventure -puiston portille, jossa kotona tulostettu A4-muotoisen lipun viivakoodi yhdistettiin haltijaan sormenjäljellä. Tolkuttoman kalliissa Universalin resorteissa asustavilla tyhmä paperilappu oli korvattu hienolla rannekkeella. Vaan ihan kiva sitä paperilappua oli esitellä, kun sen avulla säästi satasia.

Sekä Islands of Adventure että Universal Studios Florida -puistoissa on oma erillinen Harry Potter -alueensa. Ensin mainitusta löytyy Tylyahon kylä ja jälkimmäisestä Lontoon Viistokuja. Jos on hankkinut itselleen kahden puiston lipun, voi näiden kahden alueen väliä matkustaa Tylypahkan pikajunalla. Meillä vaaditut liput löytyivät, joten junalla pääsimme matkustamaan. Aivan ensiksi painelimme kuitenkin jonottamaan Tylypahkan linnan nurkille Harry Potter and the Forbidden Journey -laitteeseen.

Universalin puistoissa on Disneyn tapaan käytössä jononohitussysteemi. He kutsuvat sitä nimellä Express Pass. Universalin versio toimii paremmin kuin Disneyn vastine, mutta on myös lisämaksullinen. Meillä oli erilliset A4-liput tätä varten. Resortissa asuva öky saa tämänkin toiminnon suoraan rannekkeeseensa. Express Passin avulla pääsee kerran jokaiseen laitteeseen  pikajonon kautta. Resortissa asuja saa automaattisesti rajattoman Express Passin, jolla voi jokaisella laitteella ajella rajattomasti. Myös rahalla tämä parempi Express Pass on saatavissa. Me tyydyimme tavalliseen.

Universalinkin pikasysteemissä on Disneyn tapaan ikäviä aukkoja. Harry Potter and the Forbidden Journey ei kuulu pikapassin piiriin. Juuri tästä syystä kirmasimmekin sinne heti ensimmäiseksi. Jonotusaikaa näkyi taulun arvion mukaan olevan 45 minuuttia, mikä oli ihan inhimillisen kuuloinen. Jonotuksen tuskallisuutta kevensivät ensimmäisten karsinoiden jälkeen alkaneet hienosti toteutetut jonotustilat. Väylä kulki läpi Tylypahkan linnan sisätilojen, joissa taulut keskustelivat keskenään seinillä. Itse laite oli aivan mahtava, ehdottomasti hienoin huvipuistolaite, jonka kyydissä olemme koskaan olleet. Oli huispausta ja lohikäärmettä ja kaikkea.

Universalin puistoissa oli kohtalaisen kelvollisesti toimiva wifi tarjolla kaikkialla. Sen avulla oli mahdollista käyttää puiston mobiilisovellusta, joka kertoi jonotusajat eri laitteisiin. Ensimmäisen ajelumme jälkeen tarkistimme, että jonotus seuraavaksi valitsemaamme laitteeseen oli vain 10 minuutin pituinen. Siksi vilkuilimme kaikessa rauhassa Tylyahoa ja maistelimme kermakaljaa ennen siirtymistä Tylypahkan pikajunan kyytiin.

Junamatka toiseen puistoon eli Universal Studiosin puolella sijaitsevalle Viistokujalle oli toteutettu hienosti. Oli vaikea sanoa kuinka pitkästi oikeasti liikuimme, sillä junan tärinä ja ikkunan ohi vilistävät maisemat olivat vain efektejä. Junan käytävältä kuului Harryn ja kumppaneiden puhetta ja heidän siluettinsa vilahtelivat oven ikkunan ohi.

Perillä astuimme ulos asemalta elokuvalavastetyyliin rakannettuun Lontooseen. Viistokujan sisäänkäyntiä ei ollut merkitty mitenkään, mikä toki sopii tyyliin. Eihän sinne jästeillä pitäisikään olla mitään asiaa. Suuntasimme kohti maahisten pyörittämää pankkia Irvetaa (englanniksi Gringotts), jonka katolla makoillut lohikäärme syöksi tulta tasaisin väliajoin.

Pankista löytyi seuraava kohteemme, Escape from the Gringotts -laite. Jonotusajan arvio oli edelleen 10 minuuttia, mutta jonoon asti ehdittyämme huomasimme, ettei siitä ihan niin nopeasti selvitä. Käytännössä aika oli jälleen 45 minuutin luokkaa. Pikapassi ei tähänkään laitteeseen ollut käytettävissä. Jonotus kuitenkin palkittiin, laite oli mahtava. Jonottaminen pankin tiloissa oli myös jälleen hienosti järjestetty.

Näissä molemmissa Harry Potter -laitteissa oli pakko jättää kaikki irto-omaisuus, joka ei mahtunut taskuihin, erillisiin lokeroihin. Tämä siis koski mm. kaikkia mukana olleita reppuja ja vastaavia. Lokeroalue oli sokkeloinen ja ahdas. Kullakin seinällä oli erillinen automaatti, jolta piti ensin lunastaa itselleen vapaa lokero. Osalla seinistä kaikki lokerot olivat jo täynnä. Koko lokeroalue oli aivan täynnä ihmisiä, jotka yrittivät jonottaa automaateille saadakseen tavaransa pois lokeroista ja toisia ihmisiä, jotka jonottivat päästäkseen laittamaan tavaroitaan lokeroihin. Jopa yltiösosiaaliset jenkkituristit valittivat systeemin olevan ahdistava.

Näiden kahden ensimmäisen ajelun jälkeen pääsimme kokeilemaan Express Pass -laitteita. Simpsons Ridessa pikajonotuskin kesti 20 minuuttia (normaali jono oli 80 minuutin pituinen). Tämän jälkeen lopuissa laitteissa Express Passilla selvisi 5-10 minuutin jonotuksella. Sanoisin siis Universalin systeemin olevan ehdottomasti parempi kuin Disneyn. Jos todella haluaa koko päivän ajella laitteissa, menee Disneyn puistoissa aika pääosin jonoissa, kun taas Universalilla jonotus pysyy maltillisena.

Vietimme Universalin kahdessa puistossa yhteensä 11 tuntia. Siinä tulivat tutuiksi hämähäkkimiehet ja jurassicparkit. Jälleen laitettiin huvipuistoennätys uusiksi. Päivä meni supernopeasti ja meillä oli todella hauskaa. Yhden päivän kahden puiston lippu Express Passilla kuorrutettuna kahdelle aikuiselle oli todella suolaisen hintainen, mutta tuskinpa tänne ihan heti ollaan uudelleen tulossa käymään. Motellin lähellä sijaitsevassa thaikkuravintolassa nautitun maittavan illallisen jälkeen olimme valmiita yöunille.

Seuraavana aamuna olikin aika jättää hyvästit hurvittelulle Orlandossa. Auton nokka kääntyi kohti länttä ja Tampaa. Joskin jo ennen Tampaa oli tarkoitus poistua interstatelta kohti etelää vievälle pienemmälle tielle, joka veisi meidän lopulta Meksikonlahden rannikolla sijaitsevaan Fort Myersin kaupunkiin.

Joitain hintoja:

• Super 8 Orlando International Drive (Orlando), 3 yötä: 207,48€ (69,16€ / yö)

• Walt Disney World, Magic Kingdom: 1 pv lippu: 100€ / henkilö ($111,83)
• Universal Orlando, 1 pv kahden puiston lippu: 143€ / henkilö ($156,56)
• Universal Orlando, 1 pv kahden puiston Express Pass: 88€ / henkilö ($95,84 )

Reittimme Orlandossa:
Tässä alla on kartan muodossa ajamamme reitti Cocoa Beachilta Orlandoon. Mukana ovat lisäksi Orlandon huvipuistoretkiemme seikkailut. Reitti on kerätty Android-puhelimellani.