Useat ovat kyselleet kesän roadtripin jälkeen niitä perinteisiä kysymyksiä, kuten ”mikä oli parasta?”. Tässä muutamia hajanaisia havaintoja sekä positiiviselta että negatiiviselta puolelta.
Suosikkipaikka etukäteisvalmistelun perusteella
Ennen reissua tapahtuvan valmistelun, suunnittelun ja yleisfiilistelyn ystävänä kahmin toki kaiken saatavilla olevan tiedon matkakohteista. Osin reittikin hahmottui juuri tällä tavoin oppimieni asioiden pohjalta.
Etukäteishavaintojen perusteella osasin odottaa paljon ensimmäiseltä kohteeltamme Seattlelta. Kaupungista sai matkaoppaista ja TV-ohjelmien esittelyistä varsin rennon kuvan. Myös kukoistava kahvikulttuuri kuulosti näin kahvin ystävän korvaan houkuttelevalta. Eikä mereneläviin vahvasti nojaava kulinaarinen antikaan vaikuttanut lainkaan pahalta.
Todellisuudessa Seattlesta tuli kertaheitolla suosikki. Lyhykäinenhän toki vierailumme oli, mutta silti sen aikana ehdimme nauttia niin rennosta ilmapiiristä kuin merenherkuistakin kahvia unohtamatta.
Positiivinen yllättäjä
Jos Seattlen suhteen olivat odotukset korkealla, oli tilanne täysin päinvastainen Los Angelesin suhteen. Kyseinen kummastus vaikutti varsin sekavalta ja jotenkin luotaantyöntävältä. Julkisen liikenteen epäkätevyys ja siitä aiheutuva pakkoautoilu valtavan kokoisella kaupunkialueella ei sekään kauheasti houkutellut. No, aikas noloahan olisi ollut LA kokonaan sivuuttaakaan. Parempi puolisko halusi Disneylandiin. Siispä neljä yötä budjetoitiin noihin maisemiin.
Lopulta olisimme voineet hyvinkin viettää Los Angelesissa paljon enemmänkin aikaa. Nähtävää oli paljon, eikä se autoilun määräkään oikeastaan haitannut, koska sopivasti kohdalle osunut pitkä viikonloppu tarjosi ruuhkatonta menoa. Myös nappiin osuneet hotellivalinnat auttoivat asiaa. Eikä upeista hiekkarannoista ja pilvettömältä taivaalta paahtavasta keskikesän auringostakaan ollut tässä haittaa. Ehdottomasti menemme Los Angelesiin vielä ajan kanssa uudelleen!
Odotettua vaisumpi
Pienoisena pettymyksenä esiintyi ehkä eniten San Francisco. Osin ongelmana oli ajan puute. Emme halunneet suhata koko vierailuamme tukka putkella edes takaisin ja siksi ehdimmekin nähdä kaupungista huomattavan vähän. Kaupunki on alueeltaan hyvin laaja, joten sen koluamiseen on varattava kunnolla aikaa. Myös viileä tuuli hieman kiusasi etenkin San Franciscon lahden rantamaisemissa.
Parasta reissulla
Ehkä kaikista parasta reissulla oli nähdä se suuri kirjo erilaisia paikkoja, joita tällaisen pidemmän autotaipaleen varrelle voi sattua. Washingtonin ja Oregonin osavaltiossa oli paljon lupsakoita pikkukyliä, joista löytyi aina jokin pieni kahvilakoppi tarjoamaan kupposen kuumaa pitämään turistin hereillä pitkillä automatkoilla. Luonnollisesti kahvia ostaakseen ei tarvinut nousta autosta. Pikkukaupungeissa ihmiset olivat oikein ystävällisiä ja palveluhenkilöilläkin oli aikaa lörpötellä enemmänkin kuin ne pakolliset mitäkuuluut.
Myös maisemien puolesta ajamiemme kaikkiaan 4800 kilometrin varrelle mahtui paljon kaikenlaista. Oli suuria metsiä, huimia kallioita ja silmänkantamattomiin ulottuvia hiekkarantoja. Metsien puhtaus ja kansallispuistojen suuri määrä yllättivät. Melkein koko länsirannikko tuntui olevan suojeltua. Puiden oksilta roikkui pitkiä naavapartoja.