New Yorkissa ei käy koskaan aika pitkäksi. Vaikka kaupungissa olisi käynyt useita kertoja aiemmin, löytyy aina jotain uutta ihmeteltävää. Yhtenä esimerkkinä vaihtelevasta nähtävyystarjonnasta toimikoon vaikkapa tämä käytöstä poistettu lentotukialus, joka pitää nyt majaansa Hudsonjoen rantalaiturissa Manhattanin 42. kadun länsipäässä.
USS Intrepid oli tositoimissa toisessa maailmansodassa Tyynen valtameren taisteluissa sekä modernisoinnin jälkeen myös Vietnamin sodassa. Sotavuosien jälkeen alusta on käytetty USA:n avaruusohjelmassa mereen laskeutuneiden sukkuloiden poimimistehtävissä.
Vuodesta 1982 alus on toiminut nykyisellä paikallaan Manhattanilla museona nimeltään Intrepid Sea, Air & Space Museum. Museossa on esillä USA:n ilmavoimien lentokoneita, avaruusohjelman materiaalia sekä kylmän sodan aikainen sukellusvene USS Growler. Lisämaksua vastaan pääsee tutustumaan myös ökymatkustajakone Concordeen sekä viimesimpänä lisäyksenä avaruussukkula Enterpriseen.
Lentokoneet ovat esillä lentotukialuksen kannella. Tarjolla on lähinnä käytöstä poistettua kalustoa. Ihan kivahan niitä oli katsella, vaikka en mikään sotaintoilija olekaan. Eipä sitä ihan aina tällaisia härveleitä näe kosketusetäisyydeltä, lentotukialuksen kannella käppäilystä puhumattakaan.
Lentokoneiden lisäksi näytillä on myös armeijan helikopterikalustoa.
Erikoisemmista koneista mainittakoon pitkänmatkan vakoilukone Lockheed SR-71 Blackbird. Tämä kolminkertaiseen äänennopeuteen yltänyt virtaviivainen kone oli tarkoitettu viholliskohteiden kuvaamiseen aikana ennen vakoilusatelliitteja. Kone oli niin nopea, että sitä oli äärimmäisen vaikea ampua alas.
Blackbirdin ”starttimoottorina” toimi kuvassa oikealla näkyvä keltainen laatikko, jossa hyrräsi kaksi Buickin V8-moottoria.
Lentokoneita oli kiva katsella, mutta mielenkiintoisin anti museossa löytyi sisätiloista. Kannen alla esillä olleesta avaruusromusta ei valitettavasti jäänyt valokuvia todistusaineistoksi. Sen sijaan komentosillalta ja muista lentotukialuksen tiloista tuli jokunen foto räiskittyä.
Aluksen komentosillalta on johdettu aikoinaan isoa taistelua. Intrepid toimi nimittäin Tyynellä valtamerellä liittouman lippulaivana. Sillä oli kuitenkin usein epäonnea matkassa ja se viettikin aktiiviuransa aikana huomattavan paljon aikaa telakalla.
Paikalla on yleensä aluksella aikoinaan palvelleita veteraaneja kertomassa tarinoita ja esittelemässä laitteita. Tämä on ihan periamerikkalaista vapaaehtoistoimintaa.
Myös päällystön ja miehistön majoitustiloihin pääsee vilkuilemaan pleksin takaa.
Ruokailutilojakin aluksella on useampia. Huomaa viihtyisyyttä luovat viherkasvit ja kaunis pöytäliina.
Luksusmajoitusta ei ollut tarjolla kuin upseereille. Miehistön majoitustilat olivat aika karut.
Aluksen 2600 hengen miehistön ruokkiminen vaati parit padat ja pannut. Paikan keittiö oli varsin vaikuttavan näköinen ja kokoinen.
Vuonna 1958 käyttöön otettu sukellusvene USS Growler kuuluu myös museon kokoelmaan. Paatti ehti olla aktiivipalveluksessa vain vuoteen 1964 asti. Kylmän sodan aikana asetekniikka kehittyi niin huimaa vauhtia, että Growler kävi vanhanaikaiseksi kuudessa vuodessa. Sukellusvene pystyi kuljettamaan ja laukaisemaan kaksi risteilyohjusta (toki ydinkärjillä varustettuina tarvittaessa). Sen syrjäyttäneet modernimmat veneet pystyivät ampumaan ohjuksen sukelluksissa ollessaan, kun Growler joutui laukaisua varten nousemaan pintaan. Tämä kuulemma oli oppaan mukaan keskeinen tekijä aluksen nopeassa käytöstä poistossa.
Sukellusveneeseen pääsi tutustumaan vain oppaan johdolla pienissä ryhmissä. Vuoroaan jonotellessa pystyi testaamaan oman sukellusvenekelpoisuutensa. Odotusaulassa nimittäin oli sukellusveneen osastojen ovien kopio. Kierrokselle ei ollut asiaa, jos ei kyseisestä mallikappaleesta pystynyt pujottautumaan läpi. Eihän tuo kovin kummoinen suoritus ollut terveelle, mutta huonompijalkainen ei siitä kolosesta kyllä kovin helposti onnistuisi kampeamaan.
Valitettavasti yhtään yleiskuvaa sukellusveneen käytävältä ei tullut otettua. Näistä kuvista ei siis käy mitenkään ilmi paikan ahtaus. Purkki on siis yksi pitkä käytävä, jonka molemmin puolin on pienet tilat. Putki on jaettu useampaan osastoon, joiden välissä on kapea ja matala oviaukko, jossa on myös huomattavan korkea kynnys. Näiden ovien avulla varmaankin on mahdollista sulkea vuotava osa aluksesta niin, ettei koko purkki täyty vedellä.
Nälkä se tulee sukellusveneessäkin. Keittiö siis täytyy olla. Leipääkin nähtävästi veden alla leivottiin taikinakoukusta päätellen.
Ruokailutilaan mahtui kaksi pöytää vierekkäin. Vastaavan verran tilaa oli käytävän toisella puolella.
Ja ilman kahviahan ei satamasta lähdetä.
Peseytymistilat olivat varsin ahtaat. Joka päivä ei todellakaan käyty pesulla. Muistelen oppaan kertoneen jotain suihkuvuoroista, mutta en enää muista tarkemmin. Tosin jossain keskusteluketjussa aluksen veteraani kertoi partiomatkojen kestäneen kolmisen kuukautta, eikä aluksessa ollut matkoilla vettä suihkuihin tuhlattavaksi.
Intrepid on ihan mukavaa vaihtelua perinteisille museoille. Tosin kannen alla olevan osaston infotauluja lukiessa alkaa varsin nopeasti ärsyttämään. Nämä jenkit kun tykkäävät kehuskella monien muiden mielestä vähintäänkin kyseenalaisilla sotilaallisilla saavutuksillaan. Mutta kun nämä jättää huomiotta, on kierros aluksella varsin miellyttävää ajanvietettä.
Muut kirjoitukset aiheesta New York: