Helsingin Roihuvuori on suosittu vierailukohde keväällä kirsikkapuiden puhjetessa kukkaan. Vesitornin varjoon vuonna 2007 istutetut 240 kirsikkapuuta ovatkin varsin vaikuttava näky kukinnan ollessa käynnissä. Vaikka kirsikkapuisto ei aivan pieni olekaan, voi tungos pahimmillaan tuntua jo vähän överiltä. Onneksi siitä aivan nurkan takaa löytyy paljon tuntemattomampi japanilaistyylinen puutarha, jonne väkeä eksyy huomattavasti vähemmän. Kirsikkapuita tässä puutarhassa on toki varsinasta kirsikkapuistoa vähemmän, mutta upeilta ne kukat näyttävät täälläkin. Nämä puut ovat lisäksi suurempia kuin kirsikkapuistossa. Japanilaistyylinen puutarha on toisaalta mielenkiintoinen vierailukohde myös kirsikkapuiden kukinnan päätyttyäkin.

Kahta lukuunottamatta kaikki Suomen edesmenneet presidentit on haudattu Hietaniemen hautausmaalle. Heidän haudoillaan voi siis vierailla varsin helposti samalla kertaa. Ihan yhtä helposti käy myös vierailu presidenttien muistomerkeillä. Koivistoa lukuunottamatta kun kaikilla on muistomerkki aivan Helsingin keskustassa. Reilun kilometrin pituinen kävely riittää niiden kaikkien näkemiseen. Lenkille tulee pituutta kaksi ja puoli kilometriä, mikäli haluaa palata lähtöpaikkaan. Tekstin lopussa on tarjolla tällaisen kierroksen reitti kartalla.

Ensimmäinen Muumi-tarina julkaistiin vuonna 1945, eli tänä vuonna tuosta virstanpylväästä tulee kuluneeksi 75 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Kansallismuseossa on ollut elokuun puolivälistä asti nähtävillä näyttely Rohkeus, rakkaus, vapaus! Muumit 75. Kansallismuseo on Museokorttikohde, joten päätimme käydä tekemässä paikkaan täsmäiskun ja vilkaista vain tämän näyttelyn. Museokortti onkin parhaimmillaan juuri tällaisissa pikapyrähdyksissä. Kun samaan museoon voi ilman erillistä pääsymaksua piipahtaa vaikka joka päivä, ei koko paikkaa tarvitse koluta kerralla.

Telakkanosturit eivät kenties ole niitä kaikista tyypillisimpiä nähtävyyksiä, mutta toisaalta ainakin minä tykkään bongailla välillä jotain hieman erikoisempaa matkoillani. Kaupungin keskelle jääneiden teollisuusrakennusten, niin yhä alkuperäisessä käytössään olevien kuin jo uuden elämän saaneidenkin, rosoisuus viehättää minua. Hietalahden telakka-alueen rakennukset Helsingissä sopivat hyvin tähän kategoriaan. Telakan ympäristö tulee muuttumaan vielä mielenkiintoisemmaksi lähivuosina sen viereen parhaillaan rakenteilla olevan uuden asuinalueen valmistuessa.

Varmin paikka tunnettujen henkilöiden bongaukseen Helsingissä on Hietaniemen hautausmaa. Tosin bongailu rajoittuu jo edesmenneiden henkilöiden hautoihin. Tarjontaa kuitenkin löytyy niin maamme politiikan merkkihenkilöistä aina taiteilijoiden asti. Kaunis ja puistomainen hautausmaa on myös rauhallinen paikka verkkaiselle päiväkävelylle. Kaiken kukkuraksi tarjolla on merinäköala. Hautausmaa on todella laaja alue, joten täyden kierroksen tekemiseen menee pitkä tovi ja askeleitakin kertyy melkoinen määrä.

Helsinki on mainio matkakohde katutaiteesta kiinnostuneille. Kaupungista löytyy nykyisin paljon upeaa katutaidetta ja teosten löytäminenkin käy helposti. Ei tarvitse muuta kuin suunnata Katutaide Helsinki -sivustolle, josta kaikki katutaideteokset löytyvät selkeästi kartalle merkittyinä. En yritäkään tässä korvata tätä lähdettä, jota itsekin käytän, vaan pikemminkin nostan esille muutamia omia suosikkejani ja annan joitain käytännön vinkkejä. Lopuksi esittelen vielä kolme kävelyreittiä, joiden varrelle osuu useampia mielenkiintoisia teoksia.

Suomen jäänmurtajalaivaston kuusi alusta viettävät kesäkauden laiturissaan Katajanokalla Helsingissä. Samainen Merikasarmin laituri on toiminut niiden kesänviettopaikkana 1970-luvulta asti. Hyvällä tuurilla ainakin osan aluksista voi nähdä laiturissa talvellakin. Viime vuosien leudot talvet kun ovat tarjonneet murtajille lepohetkiä myös tänä normaalisti työntäyteisenä vuodenaikana.

Vanhin jäänmurtajista on Voima, joka laskettiin vesille jo vuonna 1952. Sisu ja Urho valmistuivat 1970-luvulla, Kontio ja Otso olivat vuorossa 1980-luvulla. Tuorein lisäys laivastoon on ympäristöystävällinen Polaris. Tämä myös öljyntorjuntatöihin kykenevä alus on 2010-luvun tekosia. Maailman ympäristöystävällisin jäänmurtaja Polaris pystyy käyttämään dieselin ohella myös nesteytettyä maakaasua, mikä pienentää aluksen hiilijalanjälkeä reippaasti.

Helsingin yksi tunnetuimmista muistomerkeistä ja samalla suosituimmista vierailukohteista on ehdottomasti Sibelius-monumentti, joka on kuvanveistäjä Eila Hiltusen käsialaa. Tämän Suomen kansainvälisesti tunnetuimmalle säveltäjälle Jean Sibeliukselle omistetun muistomerkin edustalta voi normaalioloissa liki milloin tahansa löytää ryhmän turisteja itseään kuvaamasta. Vuosittainen vierailijamäärä kun nousee puoleen miljoonaan. Muistomerkki tuo useimmille ensimmäisenä mieleen urkupillit. Pillien lisäksi veistokseen kuuluu Sibeliuksen kasvokuva, joka nököttää niiden oikealla puolella kallion päällä. Kasvokuva ei kuulunut teoksen alkuperäiseen suunnitelmaan, vaan se lisättiin mukaan vasta teoksen moderniuden herättämän närän myötä.

Puistomaisen vehreä Haagan kaupunginosa Helsingissä on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka ihan itsessäänkin. Alue on kätevästi saavutettavissa keskustasta käsin junalla tai bussilla. Haagan todellinen helmi löytyy kuitenkin lyhyen kävelymatkan päästä Huopalahden asemalta. Kyseessä on kaikille avoin kaupungin puisto, joka tunnetaan nimillä Alppiruusupuisto ja Rodopuisto. Puiston lukuisien alppiruusujen ja atsaleoiden paras kukinta alkoi viikko sitten ja kukintaa jatkuu vielä arviolta viikon verran. Paras hetki puistossa vierailemiseen kesän 2020 osalta on siis juuri nyt.

Itsenäisyyspäivän kunniaksi joulukalenterin kuudennesta luukusta löytyy kotimainen maailmanperintökohde. Suomesta Unescon listalle on kelpuutettu toistaiseksi seitsemän kohdetta, joista valitsin nyt itseäni lähimmän.

Kyseessä on Suomenlinnan linnoitus, joka on ollut maailmanperintökohde vuodesta 1991. Tämä Helsingin edustalla sijaitseva merilinnoitus on rakennettu 1700-luvun lopulla. Suomenlinna on yksi Suomen suosituimpia matkailukohteita. Parhaimmillaan vuosittaisten vierailijoiden määrä on ollut yli 800 000.

Unescon perustelut Suomenlinnan linnoituksen lisäämiselle maailmanperintölistalle voit lukea täältä.