Roomassa sijaitseva piskuinen Vatikaanivaltio sisältää yhden maailman suurimmista taidekokoelmista. Kokoelma on esillä Vatikaanin museossa, joka on perustettu jo 1500-luvulla. Museossa on paljon upeita veistoksia sekä etenkin renessanssikauden maalauksia. Museon uskonnollisen taiteen kokoelma on erityisen merkittävä.

Vatikaanin museon ainoa selkeä huono puoli on sen valtaisa suosio. Museossa vierailee vuosittain kuusi miljoonaa ihmistä ja siksi se onkin aina ammutun täynnä väkeä. Liikkuminen on todellista matelua. Jos näiden seitsemän käytäväkilometrin läpi käveleminen voi muutenkin tuntua mahdottomalta urakalta, on se todellisuudessa vielä pahempaa keskellä tungosta. Silti suosittelen vierailua tähän valtaisaan museoon. Tarjolla on mainioita opastettuja kierroksia, joiden avulla museota voi lähestyä omatoimista haahuilua hieman hallitummin. Opastetun kierroksen ehdoton valtti on sisäänpääsy jonottamatta. Kierroksen varanneille kun on oma erillinen sisäänkäyntinsä.

Museo on auki maanantaista lauantaihin klo 9-18. Sisään pääsee klo 16 asti. Museo on auki myös jokaisen kuukauden viimeisenä sunnuntaina, jolloin pääsymaksua ei peritä ollenkaan. Normaalisti sisäänpääsymaksu on paikan päällä maksettuna 17€ ja netistä etukäteen ostettuna 21€. Netistä ostetulla lipulla pääsee pisimmän jonon ohi suoraan sisälle lipun oston yhteydessä valittuna ajanhetkenä. Kahden tunnin opastettu kierros maksaa 33€ ja sisältäen pääsymaksun. Opastetun kierroksen varanneille on erillinen sisäänkäynti, jossa ei tarvitse jonottaa. Museon virallisilla nettisivuilla on tarjolla monia erilaisia kierroksia, joihin kannattaa tutustua täällä.

Museon sisällä on useampia sisäpihoja, jotka voivat tuoda pientä helpotusta tungoksen keskellä vaelteluun. Toisaalta ainakin elokuun alkupäivinä kesällä 2017 helpotus oli näenäistä. Ulkona kun aurinko möllötti armottomasti pilvettömältä taivaalta ja lämpötila hipoi 40 astetta.

Museon kokoelmissa on paljon upeita veistoksia ja maalauksia. Myös salien katot ovat upeita. Minä kuvailinkin niitä varsin paljon, koska niistä sai hyvin kuvia ilman muita turisteja. Museon kokoelmaan kuuluu kaikkiaan noin 70 000 teosta, joista noin 20 000 on kerrallaan nähtävissä. Näyttely koostuu 54 salista ja oppaan kertoman mukaan käytäviä on yhteensä seitsemän kilometrin verran. Tämä paavien vuosisatojen saatossa keräämä taidekokoelma on siis todella valtava. Joukossa on teoksia renessanssikauden mestareilta, kuten Rafaelilta, Michelangelolta ja Leonardo da Vincilta. Ensimmäiseltä vierailultani museoon jäivät erityisesti mieleen ne kuuluista Rafaelin enkelit, joista tosin ei jäänyt muistoksi kelvollisia valokuvia.

Viimeisimmällä vierailulla parhaiten mieleen jäi karttagalleria, jonka seinillä on Italian niemimaan eri alueiden karttoja. Ensimmäiset kartat on maalannut Ignazio Danti 1500-luvun lopulla. Isojen karttojen maalaaminen kesti kolme vuotta. Galleria on 120 metriä pitkä ja karttoja sen varrelle mahtuu 40.

Alla oleva kuva paljastaa suunnilleen miltä Vatikaanin museossa käveleminen tarkoittaa. Väkeä on joka paikassa käytävän täydeltä, joten eteneminen on mahdotonta omaan tahtiin.

Vatikaanin museon upeinta antia ovat Sikstuksen kappelin freskot, joista tunnetuimmat ovat Michelangelon maalaamia. Vierailua kappelissa kuitenkin laimentaa jonkin verran se valtava määrä ihmisiä, joka paikkaan päästetään kerralla. Freskojen ihailuun on vaikea keskittyä ihmisten hölistessä ympärillä. Aina välillä joku yrittää salaa ottaa valokuvan, vaikka kumaaminen kappelissa on kiellettyä. Vartijat ärähtävät välittömästi. Samoin tasaisin väliajoin ihmisiä kehotetaan olemaan hiljaa. Tällä ei näytä olevan mitään vaikutusta.

Vielä lopuksi tulee kuuma vinkki. Nimittäin Sikstuksen kappelin perältä johtaa kaksi väylää ulos. Vasemmanpuoleinen johtaa takaisin museoon. Oikeanpuoleinen taas johtaa käytävää pitkin suoraan Pietarinkirkkoon. Mikään opaskyltti ei kerro, että oikeanpuoleinen reitti on parempi. Itse asiassa oven viereisessä kyltissä vain sanotaan oven olevan varattu opastetuille kierroksille osallistuville. Älä usko tätä, vaan suuntaa suoraan oikeanpuoleisesta ovesta. Näin säästät valtavan pitkän jonotuksen Pietarinkirkolle. Jonotus on muutoin väistämättä edessä, ellet ole jo ennen ovien avaamista odottelemassa vuoroasi tuohon valtavaan kirkkoon.

Muut kirjoitukset aiheesta Rooma:

3 kommenttia

  1. Jenni / Unelmatrippi 27.7.2018 at 15:06

    Olin juuri Roomassa viikonloppumatkalla enkä ollut tarpeeksi ajoissa noiden museon pääsylippujen kanssa, joten jäi käymättä, kun ne oli myyty jo loppuun. Ysin aikaan oli jo aivan valtavat jonot, ei todellakaan edes harkittu jäädä venaamaan. Ensi kerralla sitten! Pietarinkirkkoon ja myös sen kupoliin sen sijaan pääsimme ihan suoraan sisään jonottamatta yhtään sillä taktiikalla, että olimme paikalla heti seiskan jälkeen aamulla, kun kirkko aukeaa. Se todellakin kannatti, sillä kun olimme ysin maissa valmiit, sinnekin oli jo valtavat jonot. Mulla on kirkosta kuvia, joissa ei ole juuri ketään ihmisiä. Niitä ei olisi enää ysin maissa mitenkään saanut napattua.

    Vastaa
    1. Aron 28.7.2018 at 01:19

      Kävipäs sinulla huono tuuri. Me taidettiin ostaa liput päivää tai paria etukäteen. Varattiin opastettu kierros samalla, niille on varmaan eri kiintiö.

      Olen kuullut muualtakin, että aamuvirkku pääsee helposti tuonne kirkkoon. Me emme ole aamuvirkkuja joten tuosta ei ole apua. 🙂 En ihan kamalasti edes pidä Pietarinkirkosta, joten ihmismassat valokuvissa eivät sinällään häiritse. Roomassa on paljon pienempiä ja mielenkiintoisempia kirkkoja, joihin monikaan turisti ei eksy. Mutta varmasti Pietarinkirkossa on ihan eri tunnelma aamulla. Päivällä jono kirkkoon on musertavan pitkä. Etenkin, jos lämmintä oli yli 40 astetta, kuten viime elokuussa.

      Vastaa
  2. Jenni / Unelmatrippi 28.7.2018 at 18:44

    Hah, myöskään mä en todellakaan missään tapauksessa ole aamuvirkku, mutta herätyskellot on keksitty. 😀 Vielä enemmän (jos mahdollista) kuin liian lyhyiden yöunien jälkeen nousemista mä vihaan tungosta ja jonottamista… Joten siksi, kun halusin kuitenkin Pietarinkirkon kerran elämässä mielenkiinnosta nähdä, oli ehdottomasti järkevintä tehdä kompromissi ja hoitaa se näin. Ei ne ihmiset niinkään kuvissa häiritsisi vaan omassa kyljessä, selässä ja edessä säätämässä ja tönimässä, kun yrittää ottaa niitä kuvia tai ihan vain olla. 😉 Tungos on totaalisen hirveää.

    Mutta joo, sänky kutsuikin sitten päikkäreiden muodossa aika pian rundin jälkeen, kun joutui nousemaan niin aikaisin. 🙂

    Kirkko oli mielestäni kokonsa puolesta vaikuttava, mutta en yleisestikään jaksa innostua kirkoista kauheasti, joten siinä mielessä tietysti vähän höhlää oli edes mennä. Mutta kuten monien muiden turistipyydysten kohdalla, halusin nähdä sen itse ennen kuin vedän mitään johtopäätöksiä. Samalla tuli nautittua hiljaisesta Vatikaanista ne aamun hetket ennen älytöntä ryysistä, mikä oli tosi jees. Tuskinpa kuitenkaan otan kukonlaulun aikaan nousemista tavaksi, sen verran kauheaa oli. 🙂

    Vastaa

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *