Keravalla on jo aiemminkin muutettu purettavia rakennuksia taiteeksi, mutta tällä kertaa on hypätty suurempaan mittakaavaan. Nyt kokonainen Keravan kaupungin omistama viisikerroksinen kerrostalo on koristeltu 94 eri taiteilijan toimesta niin sisältä kuin ulkoakin päin Taiteen kotitaloksi. Tätä kokonaisuutta kannattaa tulla katsomaan jo vähän kauempaakin ja mielellään pian. Nämä teokset kun ovat nähtävillä vain rajoitetun ajan. Tarkkaa tietoa ovien sulkeutumisesti ei ole, mutta sisälle pääsee ainakin elokuun puoliväliin asti.

Olen ennen Taiteen kotitalossa vierailua käynyt Keravalla tasan kaksi kertaa. Näistäkin kerroista on jo aikaa pari vuosikymmentä. Tuolloin olin muuttamassa kaveria ensin Keravalle ja sitten sieltä pois. Kun kaveri on sittemmin pysynyt poissa kaupungista, ei minullakaan ole ollut syytä lisävierailuille. Nyt kuitenkin löysin hyvän syyn. Innostuin niin paljon, että haluan tutustua Purkutaide-projektien tuotoksiin myös tulevaisuudessa.

Osoitteessa Moukaritie 4 sijaitseva Taiteen kotitalo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10-17. Pääsymaksu on 6€. Jostain nettiuutisesta luin, että taloon on 18 vuoden ikäraja, mutta nuoremmatkin pääsevät kiertämään talossa yhdessä huoltajan kanssa. Löysin tasan yhden K-18 -luokitellun huoneen, joka ilmeisesti on syynä ikärajaan. Ei ollut kovin rajua tavaraa, mutta ilmeisesti jonkun mielestä oli. Talossa ei ole hissiä, joten kohde ei ole esteetön. Portaita on kiivettäväksi viiden kerroksen verran.

Edit 16.9.2020: Tällä hetkellä voimassa olevan tiedon mukaan Taiteen kotitalo on avoinna vain lauantaisin ja sunnuntaisin 27.9. asti.

Taiteen kotitalossa nähtävää on ulkoseinissä, rappukäytävissä ja tietenkin itse asunnoissa. Kaikissa kerroksissa on useita asuntoja, joista jokaisessa on omanlaisensa tunnelma. Pari asunnoista tosin oli vielä työn alla. Nähtävillä on taidetta perinteisistä graffiteista liikkuvaa kuvaa hyödyntäviin kantaaottaviin teoksiin asti. Mukana on upeita esittäviä maalauksia ja naivistisia väri-iloitteluja sekä kaikkea näiden väliltä. Myös veistoksia on mahtunut mukaan.

Hauskinta Taiteen kotitalossa onkin teosten erilaisuus ja yllätyksellisyys. Koskaan ei voi asuntoon sisälle astuessaan tietää mitä sieltä löytyy.

Vaimon suosikeiksi muodostuivat ylemmistä kerroksista löytyvä koko olohuoneen täyttävä Sini Havukaisen romusta rakentama ötökkä sekä heti ensimmäisenä vastaan tullut makaaberi kauhukabinetti. Valitettavasti jälkimmäisen tekijää en onnistunut netin kautta jäljittämään, enkä tullut asiaa paikan päällä katsoneeksi. Jokaisen teoksen tekijätiedot ovat kyllä nähtävillä.

Minä puolestani innostuin eniten Jugix2:n erikoisesta satumaailmasta. Toisaalta myös kaikessa mustavalkoisessa yksinkertaisuudessaan silmää miellyttävä Sheikin yhtä sanaa toisteleva teos jäi vahvasti mieleen.

Tykkäsin myös kovasti sinne tänne ripotelluista yksityiskohdista. Kannattaa vilkuilla niin katon rajaan kuin lattioillekin.

Vierailimme Taiteen kotitalossa viikko avajaisten jälkeen. Saapuessamme paikalle vähän reilua tuntia ennen sulkemisaikaa olivat viimeiset liput jo myynnissä. Ihan viime tippaan saapumista ei siis kannata jättää. Ovella oli muutaman metrin jono, mutta paljon pahemmastakin olen kuullut. Väkeä otetaan sisälle sitä mukaa kuin edelliset poistuvat, joten jonoja syntyy helposti. Toisaalta kerrallaan talossa kiertävän ihmismäärän pitäminen maltillisena on pelkästään hyvä asia. Turvavälit on mahdollista pitää ja samalla jokaiselle jää tilaa ihailla taidetta kaikessa rauhassa. Valokuvankin voi saada ilman edessä seisovia ihmisiä.

Myöhäinen saapumisaika oli oikeastaan pelkästään hyvä juttu. Poislukien tietysti pieni riski oven taakse jäämisestä. Meidän jälkeemme taloon pääsi sisälle enää kourallinen ihmisiä, joten palatessamme takaisin alaspäin huoneet olivat pääosin tyhjillään. Kiersinkin muutamat suosikeistani vielä uudemman kerran ja räpsin parit bonuskuvat uusista kulmista. Lisäksi näimme ulko-oveen maalatun teoksen kokonaisena. Oven ollessa auki kuvaan jää tietenkin reikä.

Autolle löysimme parkkipaikan talon pysäköintialueelta. Parkkialue on kuitenkin aika pieni ja ilmeisesti yksityinen pysäköinninvalvoja käy innokkaasti laputtamassa villisti pysäköityjä autoja. Paikan valinnassa kannattaa siis olla tarkkana.

Joukko Keravan kaupunginvaltuuston jäseniä oli kirjoittanut tätä mainiota taideprojektia vastustavan mielipidekirjoituksen. Lainaus tekstistä koristaa nyt rappukäytävän seinää. Kunnallispoliitikot pitivät projektia Ahjon kaupunginosan negatiivisia puolia alleviivaavana. Minä en ennen tätä vierailua ollut kuullutkaan Ahjon kaupunginosasta, enkä siksi tiedä sen maineesta mitään. En voi sanoa edelleenkään Ahjoa tuntevani, mutta ainakin nyt tiedän paikan olemassaolosta. Muodostunut mielikuva on selkeästi positiivinen ja se on täysin tämän taideprojektin ansiota. Toivoisin vastaavia projekteja lisää. On vaikea keksiä, miten purettavan talon hyödyntäminen tällä tavoin voisi olla keneltäkään pois. Vaikka tietysti sääntösuomessa kaikki mitä ei ole erikseen sallittu on aina lähtökohtaisesti kielletty.

2 kommenttia

  1. Jenni / Unelmatrippi 13.7.2020 at 20:42

    Vitsi, näyttää aivan upealta! Kiitos tästä postauksesta, innostuin nyt itsekin tästä paikasta tosi paljon! Olen kuullut, että jonot ovat olleet jopa yli tunnin mittaiset, mutta voisi tosiaan taktikoida menemällä paikalle tuntia-paria ennen sulkemista. Taktiikka toimii monesti hyvin esim. museoissa. Ja tämä oli hyvin sanottu: ”On vaikea keksiä, miten purettavan talon hyödyntäminen tällä tavoin voisi olla keneltäkään pois. Vaikka tietysti sääntösuomessa kaikki mitä ei ole erikseen sallittu on aina lähtökohtaisesti kielletty.” Mitäpä siihen lisäämään!

    Vastaa
    1. Aron 14.7.2020 at 07:47

      Kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa. Vähän pelotti tuo jonotusaika, mutta meillä kävi hyvä tuuri. En voi luvata, että joka päivä on sulkemisajan lähestyessä noin vähän väkeä, mutta vastaava taktiikka kyllä toimii monessa paikassa. Meillä tuo ajoitus oli ihan puhdas vahinko. Tarkoitus oli mennä aiemmin päivällä, mutta lähtömme viivästyi. Joskus pienestä sähläyksestä voi näköjään olla hyötyäkin. 🙂

      Tuo paikallispoliitikkojen asenne on ilmeisesti huvittanut muitakin, kun lainaus on päätynyt rappukäytävän seinää koristamaan. Hirveän vaikea seurata tuollaista ajantuksenjuoksua. Kerava on kuitenkin saanut valtavasti hyvää näkyvyyttä tämän projektin ansiosta.

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle Jenni / Unelmatrippi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *