Päätin pitkällisen pohdinnan jälkeen napata kopin Unelmatrippi-blogin Jennin liikkeelle laittamasta 10 matkailufaktaa -haasteesta. Kuten näemmä monelle muullekin bloggaajalle, tuntui faktojen raapiminen kasaan myös minusta haastavalta urakalta. Vaan sain kuin sainkin kaikki kymmenen kerättyä. Nyt siis selviää millainen matkailija minä olen. Eikä tämä tarina ole palturia.

1. Matkustin ensimmäisen kerran Pohjoismaiden ulkopuolelle 23-vuotiaana

Matkustin ensimmäistä kertaa ”oikeasti” ulkomaille vasta vaimoni kanssa. Ennen häntä tuttavapiirissäni ei ollut ketään matkailua harrastavaa, joten omakin reissaamiseni oli rajoittunut kotimaan kohteisiin sekä kahteen Ruotsin retkeen kouluaikana. Päätimme juhlistaa seurustelumme ensimmäistä vuosipäivää Pariisissa ja sieltä se matkakärpäsen purema sitten tuli. Siitä lähtien loma ei ole tuntunut lomalta, jos sen on joutunut viettämään kotinurkissa.

Kokemuksia on kertynyt näiden reilun kahden vuosikymmenen varrella tekemiemme matkojen myötä roppakaupalla ja samalla säästöpossukin on pysynyt mukavan hoikkana. Uskaltaisin väittää, että juuri matkailuharrastus on hitsannut meidät hyvin yhteen. Kun on tottunut viettämään aikaa tiiviisti yhdessä viikkoja yhteen menoon, eivät seinät kaadu päälle korona-aikanakaan kovin helposti.

2. Nautin matkojen suunnittelemisesta

Suunnittelu on minulle tärkeä osa matkaa. Pääsen hyvin reissufiilikseen jo tietokoneen ääressä karttoja tuijotellen ja sohvalla matkaopaskirjaa pläräten. Tykkään vertailla majoituksia ja etsiä kivoja ravintoloita sekä tietenkin nähtävyyksiä. Minulla onkin aina matkalle lähtiessäni valmiina pitkä lista tärppejä Googlen kartalle merkattuina. Aikaisemmin saatoin printata kartan paperille, mutta nykyisin hankin miltei aina paikan päältä datayhteyden tarjoavan sim-kortin puhelimeeni, jolloin pärjään sähköisellä kartalla.

Varaan yleensä lentojen lisäksi myös niin majapaikat kuin mahdollisen vuokra-autonkin jo ennen matkan alkua. Panostan kuitenkin peruutusmahdollisuuteen, jota myös käytän usein. Harvemmin se ensimmäinen hotellivaraus on voimassa enää kohteeseen saapuessamme. Peruutan varauksen ja teen uuden, jos löydän paremman vaihtoehdon. Joskus saatan tehdä uuden varauksen samaan hotelliin hinnan laskiessa. Veivaisin varmasti myös lentojen kanssa samalla tavalla, mikäli se olisi mahdollista.

3. Menetän suuntavaistoni sisätiloissa

En ehkä ole maailman taitavin suunnistaja ulkonakaan, mutta sisätiloissa suuntavaistoni katoaa totaalisesti. Jostain syystä en pysty hahmottamaan yhtään mihin ilmansuuntaan mistäkin ikkunasta pitäisi näkyä. Minulle onkin aina suuri mysteeri, miten hotellihuoneen ikkunasta näkyy ihan väärä katu.

4. Matkustan mieluiten lämpimään

Blogiani enemmän lukeneelle tuskin tulee yllätyksenä lämpimän kaipuuni. Kuulun niihin ihmisiin, joiden mielestä sää ei ole vain pukeutumiskysymys. Tokihan itsensä voi pitää lämpimänä ja kuivana kuorruttamalla ruumiinsa riittävällä määrällä vaatekerroksia, mutta minä en halua käyttää yhtään enempää vaatteita kuin mitä häveliäisyyden vuoksi on välttämätöntä. Shortsit, t-paita, lippalakki ja varvassandaalit ovat juuri sopiva lomavarustus. Näihin sonnustautuakseni tarvitsen yli 30 asteen lämpöä. Minulla ei ole mitään hikoilua vastaan, mutta palelemista inhoan. Kuuma sää on parasta niin maalla kuin kaupungissakin.

5. Tykkään matkailla monipuolisesti

Olen sen verran utelias, että en halua jumittua matkasta toiseen samoihin asioihin. Niin kohteen kuin tekemistenkin suhteen kaipaan vaihtelua. En viihdy pelkästään rannalla makoillen, mutta toisaalta voin joskus tehdä sitäkin. Tykkään niin kaupunkilomista kuin automatkoistakin. Luonnossa liikkuminen on kivaa, mutta en innostu päiväkausien vaelluksista. Siksi meillä saattaa usein samankin matkan sisältä löytyä niin ranta- ja kaupunkilomaa kuin automatkailuakin.

6. En ole koskaan matkustanut yksin

Koska pääsin matkailun makuun vasta vaimoni tavattuani, en koskaan ehtinyt matkustaa yksin. Matkoillamme parasta on aina ollut juuri yhdessä vietetty aika ja siksi en ole koskaan halunnut myöhemminkään matkustaa yksin. Tuntuisi omituiselta, jos ei mukana olisi ketään kenen kanssa jakaa kokemukset. Vaimon lisäksi olen matkustanut kavereiden ja työporukan kanssa.

Lähimmäksi soolomatkaa pääsin matkustaessani yksin työmatkalle Osloon. Tuolloinkin vaimo liittyi seuraani matkan lopulla työvelvollisuuksieni päättyessä. Vietimme pari päivää Oslossa ja palasimme yhdessä kotiin.

7. Vesi ei ole minun elementtini

En ole täysin uimataidoton, mutta mitään varsinaista uimatekniikkaa en tunnusta osaavani. Siksi uidessa suurin osa räpiköinnistäni ennemminkin pyrkii estämään etenemistäni kuin edistämään sitä. Aikuisiällä uiminen on jäänyt vähiin, nykyisin uin ehkä kerran viidessä vuodessa. Erityisen haluton olen pulahtamaan kylmään veteen. Tropiikin yli 30-asteisessa vedessä uimista voin harkita.

Viihdyn kuitenkin veneen kyydissä, kunhan purkki on riittävän turvallisen tuntuinen. Veden äärellä sijaitsevissa kaupunkikohteissa päädyn usein jonkinlaiselle veneajelulle ihailemaan kaupunkia vesiltä käsin. Veneen kyydistä olen päässyt vierailemaan koralliriutallakin. Tämä tapahtui Floridan Marathon Key -saarella. Veneessä oli lasipohja, jonka läpi riutan elämää pystyi ihailemaan. Uskon kyllä, ettei tämä vedä vertoja sukellukselle samoissa maisemissa, mutta minulle se riittää mainiosti.

8. Olen matkaoppaiden suurkuluttaja

Minulla on kirjahyllyssä ihan erityinen paikka matkaopaskirjoille. Se ei ole mikään pieni hyllynnurkka, vaan koko kirjahyllyn suurin yksittäinen osasto. Muut kirjat laitan luettuani kiertoon, mutta matkaoppaat pidän itselläni. Viime vuosina olen siirtynyt osittain sähköisiin versioihin oppaista, mutta silti aidolla paperisella matkaopaskirjalla on erityinen paikka kirjahyllyni lisäksi sydämessäni.

Raahaan matkaopaskirjan mielelläni myös mukaan itse kohteeseen. Pidemmällä matkalla kirjoja voi mukana olla useampikin. Tykkään tarkistella faktoja ja etsiä uusia ideoita. Matkaopaskirjan merkitys on toki vähentynyt viime vuosina, kun nettiyhteys löytyy jo joka paikasta. En silti usko koskaan luopuvani kirjojen kantamisesta mukanani matkoilla.

9. En kaipaa luksusta, mutta osaan nauttia siitä

Olen toisaalta kohtalaisen vähään tyytyvä matkaaja, mutta toisaalta osaan myös nauttia luksuksesta, jos sellaiseen tarjoutuu tilaisuus. Majoituksen suhteen pääasialliset vaatimukseni liittyvät rauhallisiin yöuniin, järkevään sijaintiin ja siisteyteen. Jos nämä ovat kunnossa, ei majapaikan tähtiluokituksella ole merkitystä. Silti minulla ei ole mitään laadukasta sänkyä tai hyvin toimivaa huonepalveluakaan vastaan. Jos budjetissa on varaa, voin huoletta tuhlata tällaisiin turhuuksiin. Budjettihan on tehty käytettäväksi.

Samoin ruoan suhteen voin hyvin nauttia katukeittiön tarjonnasta, mutta toisaalta myös fine dining -kokemukset kelpaavat. Usein reissun alkupuolella valinta kallistuu edullisemman ruoan suuntaan, mutta budjetin salliessa saatamme myöhemmin herkutella vähän hintavammissa paikoissa.

10. En viihdy auton ratissa, paitsi matkalla

En ole koskaan ollut mikään autointoilija, enkä oikeastaan edes pidä autolla ajamisesta. Kaikista mieluiten istuisin autossa aina takapenkillä ja nauttisin maisemista. Autojen merkeistä ja malleista olen autuaasti pihalla. Minulle on ihan sama ajanko mersulla vai marsulla, kunhan kosla pysyy kasassa ja tarjoaa sopivan mukavan ja turvallisen kyydin. Panostan siksi mieluummin järkevän hintaiseen kansanautoon kuin hintavaan statusmerkkiin.

Reissussa toimin kuitenkin mielelläni kuskina. Muutoin tuskin persaukseni olisikaan kestänyt tähän asti parhaan matkavuotemme 2016 koettelemuksia. Tuolloin teimme kaksi automatkaa Jenkkeihin ja minä hoidin ruokakuntamme ainoana ajokortillisena kuskin tehtävää. Aluksi ajelimme kolme viikkoa Floridassa maalis-huhtikuussa ja sitten vielä kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin läpi maan valtatietä 66 pitkin. Jo pelkästään tuon viimeksi mainitun matkan myötä vuokra-auton mittariin kertyi kilometrejä enemmän kuin mitä ehdin kerätä omalla autolla vuoden aikana.


10 matkailufaktaa minusta -blogihaaste

Osallistu 10 matkailufaktaa minusta -blogihaasteeseen! Tee näin ja kopioi nämä ohjeet mukaan omaan postaukseesi:

  • Kirjoita 10 matkailufaktaa minusta -blogipostaus, jossa kerrot otsikon mukaisesti 10 matkailuun liittyvää faktaa itsestäsi.
  • Linkitä jutussasi alkuperäiseen, Unelmatrippi-blogin liikkeelle laittamaan 10 matkailufaktaa minusta -postaukseen.
  • Haasta mukaan haluamasi määrä muita bloggaajia.
  • Haasteeseen voi halutessaan tarttua kuka tahansa bloggaaja myös ilman haastetta.

Tämä haaste on jo reissannut sen verran pitkään maailmalla, että en osaa enää haastaa ketään. Jos sinua ei kuitenkaan ole vielä haastettu, ota ihmeessä haasteesta koppi!

4 kommenttia

  1. Jenni / Unelmatrippi 6.2.2021 at 22:06

    Hienoa, että sait kasattua tämän, vaikka se työläältä tuntuikin! Tätä oli kiva lukea!

    En tiennytkään, että aloitit varsinaisesti matkailla vasta yli parikymppisenä. Toisaalta se ei kai ole kovin harvinaista, sillä jos ei ole lapsena juuri matkustellut vanhempien kanssa (tai vaikka olisikin), niin ei välttämättä tule tehneeksi sitä myöskään omilleen muutettuaan. Etenkään, kun parikymppisenä aika monen rahatilanne on aika tiukka esim. opiskeluvuosien takia. Minä olen aina tykännyt matkailla, mutta toden teolla hurahdin itsekin siihen vasta parikymppisenä, kun siihen alkoi olla paremmin taloudellisia mahdollisuuksia. Nälkä kasvoi äkkiä syödessä, kun pääsin kunnolla matkailun makuun.

    Minäkin tykkään suunnitella matkoja, mutta en käytännössä ikinä varaa mitään ennen kuin olen varma, että aion todella myös käyttää sen varauksen. Välttelen muutenkin elämässäni turhaa työtä viimeiseen saakka. 🙂 Mutta ymmärrän kyllä hyvin myös sinun tapaasi toimia varausten kanssa. Veteen suhtautumisessa on myös eroa meidän välillämme: minä rakastan uimista ja snorklaamista. En kyllä itsekään ole kummoinen uimari, mutta kyllä minä pinnalla pysyn ja ennen kaikkea tosiaan tykkään uimisesta todella paljon, vaikka mistään uintitekniikasta ei kohdallani oikein voi puhua. Kylmään veteen en kuitenkaan mene, ja muutenkin tykkään sinun tapaasi lämpimistä kohteista huomattavasti enemmän kuin viileistä, saati kylmistä.

    Vastaa
    1. Aron 9.2.2021 at 07:35

      Snorklausta voisin joskus kuvitella kokeilevani. Se voisi olla oikeasti hauska tapa tutustua vedenalaiseen elämään monessa paikassa. Lähtökohdistani johtuen haluaisin kuitenkin ensin kokeilla sitä jossain kontrolloidussa ympäristössä, kuten uima-altaassa. Ehkä vielä joskus on tämänkin aika. En silti näe nykytilanteessakaan mitään ongelmaa.

      Vastaa
  2. Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 11.2.2021 at 20:57

    Mäkin liputan tuon snorklauksen puolesta! Ja minähän siis inhoan uimista, mutta snorklaus on eri juttu ja se vedenalainen maailma parhaimmillaan on ihan käsittämättömän kaunis. Snorklausmatka Raja Ampatiin tässä mielessä oli uskomattoman hieno kokemus. Vaikka kohde onkin tosi vaikeasti saavutettava, mennään varmasti uudestaan. Vähän helpommin saavutettava Bunaken on myös vaikuttava.

    Vastaa
    1. Aron 20.2.2021 at 13:12

      Ahaa, joku voi tosiaan nähdä asian näinkin. Jotenkin olen aina ajatellut kaikenlaisesta sukelluksesta innostuneiden olevan muutenkin erityisen innokkaita vesi-ihmisiä. Ehkä siis on syytä antaa snorklaukselle tilaisuus. Haaveissa olisi monta reissua kohteisiin, joissa tähän kyllä voisi olla tilaisuuksia tarjolla.

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle Mikko / Matkalla Missä Milloinkin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *