Tänään tämä matkablogini täyttää viisi vuotta. Ensimmäinen julkaisu tapahtui 29.7.2014 otsikolla Jostain se on aloitettava. Kyseinen postaus oli jonkinlainen johdanto siihen, miten olin päätynyt perustamaan matkablogin. Synttärin lisäksi toinenkin juhlan aihe osui melkein samaan hetkeen. Blogin postausten määrä kun lähenee viittäsataa. Pienen laskuvirheen takia elättelin jo toiveita näiden kahden juhlan osumisesta samaan hetkeen, mutta näin ei sitten käynytkään. Tämä toinen juhlapäivä koittanee sitten myöhemmin tänä vuonna.

Kun nyt tänne asti on päästy, ajattelin kirjoittaa synttärin kunniaksi epätyypillisen huuhaapostauksen, jossa käyn vielä pikkuisen tarkemmin läpi tuota blogin lähtötilannetta ja sitä miten siihen päädyin. Lisäksi summaan vähän tätä kulunutta viisivuotiskautta. Tällä kertaa en tiivistä, vaan jaarittelen koko sydämeni kyllyydestä.

Bloggaajauran alku

Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen blogini. Olen kirjoitellut jo syksystä 2010 asti ruokablogia Sapuskalle!, joka syntyi tarpeesta yrittää kampeutua pois pahasti urautuneista arkiruokarutiineista. Tavoitteena oli ryhtyä kokeilemaan uusia ruokalajeja ja kirjata hyviksi havaitut ohjeet blogiin omien kommenttien kera. Blogista oli tarkoitus syntyä oma digitaalinen keittokirjani, jonka avulla jo kokeiltuihin hyviin resepteihin olisi helppo palata. Blogiformaatti toimi hienosti tabletin kautta käytettynä ja tabletti puolestaan istui nätisti keittiön työtasolla, paljon kätevämmin kuin oikea keittokirja.

Ruokablogini toimi hienosti, joskin viime vuosina se on ollut aika hiljainen. Kirjoittelin blogia oikeasti vain itselleni, enkä kokenut mitään erityistä tarvetta siitä kenellekään ulkopuoliselle kertoa. Tekstit muotoilin kuitenkin ikään kuin ruudun toisella puolella olisi joku lukemassa. Tämä tarjosi sopivaa älyllistä haastetta. Ajattelin, että kirjoittamaan oppii parhaiten kirjoittamalla.

Kirjoitin ruokablogiini myös jonkin verran ruokakokemuksistani maailmalla. Matkailumme ei ollut kovin aktiivista, mutta 2-3 reissua yritimme vuodessa kuitenkin tehdä. Yleensä matkojen kesto oli 1-2 viikon luokkaa. Pääpaino blogissa oli kuitenkin ruokaohjeissa ja muissa ruokaan liittyvissä asioissa.

Matkablogin synty

Jälkeen päin katsottuna tämän matkablogin syntymiseen vaikuttavia tärkeitä asioita oli oikeastaan kolme. Näistä ensimmäinen tapahtui jo vuonna 2008. Entinen bändikaverini Sami lähti tuolloin kymmeneksi viikoksi Thaimaahan ja kirjoitti matkastaan blogiin. Tämä yhden matkan matkapäiväkirja oli ensimmäinen seuraamani blogi. Sami on taitava kirjoittaja ja synnynnäinen sutkauttelija. Kierona savolaisena hän osaa löytää asioihin kutkuttavan hauskoja näkökulmia.

Toinen merkittävä asia tapahtui loppuvuodesta 2011, jolloin löysin Pingviinimatkat-blogin. Samin reissupäiväkirjan jälkeen en ollut lukenut muita matkablogeja, mutta Pingviinimatkojen myötä palasin matka-aiheiden äärelle, tällä kertaa kirjoittajinaan Milla ja Juhana. He kirjoittivat blogiaan matkapäiväkirjana puolen vuoden irtiotolleen maailmalla. Päädyin sen äärelle, koska Juhana sattui myös olemaan tuttu bänditoiminnan kautta ja siksi myös Facebook-kaverini. Kun Pingviinimatkat jatkoi eloaan vielä tuon pitkän matkan jälkeenkin, jatkoin minäkin sen seuraamista ja sen kautta löysin lopulta muitakin matkablogeja.

Kolmas tärkeä tapahtuma ajoittui kesälle 2013. Tuolloin meidän parisuhteemme 15-vuotispäivä oli vuoden päässä tulevaisuudessa ja olimme jo aloittamassa keskustelua koko kesäloman mittaisesta ulkomaanmatkasta. Budjetti, kohde ja muut pienet yksityiskohdat olivat kuitenkin vielä täysin epäselvinä. Juuri tällä tärkeällä hetkellä yhdestä seuraamastani ruokablogista nimeltään Unelias kokki löytyi uusi postaus otsikolla Seattle: Äyriäisiä, pienpanimoita ja rento fiilis. Kyseessä oli ensimmäinen osa bloggaajan ja hänen miehensä Jenkki-roadtripin matkakertomuksesta. Tämän ja kertomuksen seuraavat osat luettuani ehdotin vaimolleni matkaa USA:n länsirannikolle ja siitä alkoi armoton suunnittelu. Lopputuloksena lähdimme neljäksi viikoksi autoilemaan USA:han, ihan ensimmäiselle kunnon roadtripillemme.

Heinäkuun lopulla vuonna 2014 olimme juuri palanneet takaisin kotiin roadtripiltä. Aloin hahmotella joitain ruokajuttuja matkalta blogiin kirjoitettavaksi. Huomasin, että valokuvia oli kertynyt aivan valtavasti, ja jakamisen arvoisilta tuntuvia juttuja oli niitäkin vähintään yhtä paljon. Yritin näitä jotenkin sommitella blogiin, mutta totesin homman mahdottomaksi. Avainsanani olivat ruokablogien maailmasta, kuten ”kana”, ”leivonta”, ”keitto” ja niin edelleen. Nyt olisin halunnut käyttää avainsanoja ”Washington”, ”Oregon” ja ”Kalifornia”. Kun en mitään järkevää ratkaisua keksinyt, päätin perustaa uuden blogin, joka keskittyisi matkailuaiheisiin. Mietin nimeä noin viisi minuuttia ja sitten matkaan.

Blogi tunnetuksi

Kirjoittelin matkablogiani aluksi vähän samalla mentaliteetilla kuin ruokablogianikin, eli ihan vain itselleni. Löysin pian formaatin, jota jatkan edelleenkin. Kirjoitan matkakertomuksia ja kiinnostavien kohteiden täsmäesittelyjä. Tällaisia juttuja tykkään itse lukea. Jos jutut miellyttävät itseäni, olen ainakin itse tyytyväinen. Muiden mielipiteistä kun en koskaan voi olla varma.

Oikeastaan vasta vuoden 2017 aikana aloin nähdä enemmän vaivaa blogin markkinoimiseksi. Jo vuoden alussa minulla oli materiaalia yli 100 postauksen verran, eli jotain markkinoitavaa alkoi jo ollakin. Mukana oli kolmen Jenkki-roadtripin matkakertomukset, joista Ruote 66:n tarina on yli 20 osan pituinen. Hupsis. Pikkuhiljaa some-aktivoitumisen kautta ihmiset alkoivat löytää blogiini. Edelleenkin blogini on lukijoiden määrässä höyhensarjalainen, mutta silti kehitys on ollut huimaa. Kiitos teille, lukijani!

Parin viime vuoden aikana tapahtunut aktivoituminen on tuonut paljon uusia kivoja samanhenkisiä ystäviä, joiden kanssa olen käynyt monet hauskat keskustelut ja nauranut monet naurut. Etenkin tammikuun Matkamessut ovat muuttuneet pikapyrähdyksestä vähintään parin päivän hengailutapahtumaksi, jossa tavataan ihmisiä ja vaihdetaan kuulumisia. Olen saanut ja päässyt jakamaan matkavinkkejä.

Matka jatkuu

Blogi on minulle harrastus, joten en ota kirjoittamisesta mitään stressiä. Julkaisen tekstejä sen verran kuin itsestäni hyvältä tuntuu. Jonkin aikaa kokeilemani kolmen julkaisun viikkotahti on osoittautunut ehdottomaksi maksimiksi. Tulevaisuudessa pyrin yhteen tai kahteen julkaisuun viikossa. Kummelin Timo Silakkaa mukaillen kirjoittaminen tuntuu kivalta ja kotiasiatkin on kunnossa. Kiitokset näistä vuosista, toivottavasti jaksatte mukana vielä ainakin seuraavat viisi vuotta.

10 kommenttia

  1. Virpi/Hätälasku matkablogi 4.8.2019 at 12:58

    Paljon onnea 5-vuotiaalle! Se on hieno saavutus! Itse asiassa itse olen blogannut myös vuodesta 2014 alkaen, mutta blogi alustoineen on vaihtunut parikin kertaa näiden vuosien aikana. Joskus vaatii hiukan kauemmin asettua aloilleen. 😀
    Mukavia matkoja tulevaisuuteen ja hyviä blogivuosia! 🙂

    Vastaa
    1. Aron 5.8.2019 at 14:07

      Kiitos! Minäkin olen tuota alustan vaihtamista miettinyt jo pitempään, mutta en vain ole viitsinyt tehdä asialle mitään. Ehkä sitten joskus. 🙂 Hauskoja matkoja ja hyviä blogivuosia myös sinulle!

      Vastaa
  2. reissujani 4.8.2019 at 14:46

    Onnea Blogille! Täältäkin olen löytänyt monta mielenkiintoista juttua tulevia matkoja varten — erityisesti kun Road 66 on vielä bucket-listalla. Minäkin kirjoittelen blogia oikeastaan vain omaksi iloksi — ja alkuperäinen syy oli kolmen kuukauden matka ja vanhemmat halusivat tietää että "missä se poika menee".. siitä se sitten alkoi. Matkojen dokumentointi.

    Vastaa
    1. Aron 5.8.2019 at 14:09

      Kiitos! Tuo reissukuulumisten jakaminen tuttavien kanssa tuntuu olevan hyvin tyypillinen syy blogin aloittamiseen. Myös matkojen dokumentointiin blogi on kiva. Aina välillä näitä omia juttuja tulee luettua, kun jotkin yksityiskohdat ovat ehtineet jo vähän unohtua. 🙂

      Vastaa
  3. Maisemaonnellinen Johanna 4.8.2019 at 22:13

    Onnea blogisynttäreiden johdosta! Tällaisia "huuhaapostauksiakin" on kiva välillä lukea.

    Aloitin oman blogini oikeastaan marraskuussa 2014, mutta kun vuonna 2015 en kirjoittanut riviäkään kahdeksaan kuukauteen, en oikein tiedä milloin noita blogisynttäreitä kehtaisi viettää. Kai se pitäisi laskea siitä, kun juttuja on alkanut ilmestyä säännöllisen epäsäännöllisesti? Vai pitäisikö laskea synttärit siitä, kun perustin blogin somejakoja varten oman FB-sivun?

    Vastaa
    1. Aron 5.8.2019 at 14:10

      Kiitos! Sinullakin viisivuotispäivä lähestyy. Kyllähän niitä välillä voi tulla vähän kuivempia jaksoja, mutta eiköhän se ensimmäisen postauksen päivämäärä ole kuitenkin se joka merkitsee.

      Vastaa
  4. Merja / Merjan matkassa 10.8.2019 at 09:57

    Paljon onnea 5-vuotiaalle! Oli hauska lukea blogisi synnystä sekä myös aikaisemmasta ruokablogista. Minun blogini täytti äskettäin kolme vuotta eli samoihin aikoihin vuodesta ollaan tämä blogitaipale aloitettu. On ollut myös mukava tutustua näissä blogiympyröissä. Se onkin tämän harrastuksen suola, kun kohtaa samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa voi turista matkajuttuja sydämensä kyllyydestä. Kohtahan ne Matkamessut taas on 🙂

    Vastaa
    1. Aron 10.8.2019 at 13:46

      Kiitos ja onnea myös sinun blogillesi. Moni näkyy aloittaneen bloginsa juuri noihin aikoihin vuodesta. On se kiva, ettei niihin Matkamessuihin ole enää edes puolta vuotta. 🙂

      Vastaa
  5. Periaatteen Nainen 11.8.2019 at 20:19

    Paljon onnea blogijuhlan puolesta 🙂 Näitä postauksia on kiva lukea erityisesti siksi, että uutena lukijana saa lisätietoa blogin synnystä ja kirjoittajankin taustasta.

    Vastaa
    1. Aron 12.8.2019 at 04:09

      Kiitos. Kiva kuulla, että blogin syntytarina kiinnostaa. 🙂

      Vastaa

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *