Neljännentoista luukun myötä matkaamme viime kesään, jolloin vietimme juhlavaa hetkeä Halonginlahdella risteillen. Vietnamin matkamme tarkoitus oli juhlistaa kahdettakymmenettä vuosipäiväämme ja olimme siksi varanneet hieman kalliimman puoleisen risteilyn Halonginlahdelle. Laiva oli erityisen tunnettu laadukkaasta ruokatarjonnastaan.

Olin etukäteen ilmoittanut vuosipäivästämme laivayhtiölle. Hyttiimme kuului oma parveke ja meillä oli mahdollisuus nauttia illallinen siellä omassa rauhassa kahdestaan. Koska vietimme laivalla kaksi yötä, päätimme kuitenkin kokeilla nauttia ensimmäisen illallisen ruokasalissa yhdessä muiden vieraiden kanssa.

Laivalla oli näin sesongin ulkopuolella hyvin rauhallista. Seitsemästätoista hytistä vain kuudessa oli asiakkaita. Meidän lisäksemme mukana risteilyllä oli korealainen pariskunta, kolmihenkinen italialainen perhe ja seitsenhenkinen australialainen sukulaisseurue. Illallisen alkaessa kaikki paitsi korealaiset olivat paikalla ruokasalissa. Melkein kokonaisen pullollisen viskiä lounaalla nauttinut korealaismies oli ilmeisesti sammunut, minkä vuoksi heiltä jäi päivän ohjelmasta suurin osa näkemättä.

Yltiösosiaaliset australialaiset kutsuivat meidät muut liittymään seuraansa ja pian keskellä salia olikin yksi pitkä pöytä, jonka ääressä vietimme illan yhtenä seurueena. Esittäytymisen ja ammattien läpikäynnin jälkeen keskustelu kulki omia teitään. Ruokalaji seurasi toistaan, mutta niistä ei jäänyt paljoakaan mieleen. Sen verran hauskaa meillä oli.

Jälkiruoan jälkeen valot yht’äkkiä sammuivat. Musiikki vaihtui imelään balladiin ja henkilökunta lähestyi pöytää kakkua ja erikoisen näköistä lyhtyä kantaen. Pöydästä kuului arvailuja juhlan aiheesta. Kenties jonkun syntymäpäivä? Kakku saapui meidän kohdallemme pöydän päähän ja erikoisen näköinen lyhty paljastui vesimeloniksi, johon oli kaiverrettu vuosipäivän toivotus. Ontoksi kaiverretun melonin sisällä oli kynttilä. Tämä koriste oli melkoinen taidonnäyte.

Henkilökunta toivotti meille hyvää vuosipäivää. Pöytäseurueemme yhtyi onnitteluihin ja seurasi melkoinen valokuvaussessio. Kakku jaettiin tasan pöytäseurueen kesken ja me punastelimme saamamme huomion vuoksi. Oman parvekkeen rauhassa olisimme säästyneet spektaakkelilta, mutta olisimme jääneet paitsi paljosta. Tämä illallinen täysin vieraiden ihmisten kanssa oli yksi hauskimmista pitkään aikaan. Eikä kakkukaan mennyt hukkaan, emme me sitä kahdestaan olisi jaksaneet syödä.

Illalinen oli kiva siinäkin mielessä, että vietimme seuraavan päivän italialaisen perheen kanssa kauempana lahdella kierrellen. Muut laivaseurueestamme kun olivat matkassa vain yhden yön taktiikalla ja heidän risteilynsä päättyi seuraavana päivänä. Ehdittyämme tutustua illan mittaan sujui seuraavan päivä oikein mukavissa merkeissä.

Muut joulukalenterin luukut:

2 kommenttia

    1. Aron 15.12.2019 at 01:44

      En osaa sanoa, onko laivoja enemmän kuumimpana sesonkina. Tuntui niitä nimittäin olevan melkoisesti kesälläkin. Olivat vain hyvin kevyellä kuormalla. Meille osui satumainen onni sään suhteen, yöllä vain vähän ukkosti. Mieluummin kesän helteet kuin talven kalseus.

      Vastaa

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.