Nyt on vuorossa seitsemästoista luukku matkatarinoiden joulukalenteristani. Tällä kertaa tarinan myötä matkataan kesään 2018, jolloin kävin ensimmäisen kerran Japanissa. Matka alkoi harvinaisen epäonnisissa tunnelmissa.

Junasta Helsinki-Vantaalla hypätessäni matkalaukustani kuului epäilyttävä rusahdus. Äänen lähde paljastui pian, laukun vetokahva oli hajonnut. Kätevästi mukana kulkevasta nelipyöräisestä laukusta tuli hetkessä hankalasti kuljetettava. Laukku oli sen verran pieni, että sen kuljettaminen nostamiseen tarkoitetusta kahvasta selkä suorana oli mahdotonta.

Vaan eipä auttanut itku markkinoilla. Laukku katosi lähtöselvityksessä hihnalle ja näin sen seuraavan kerran perillä Osakassa. Siellä jouduin ensin raahaamaan sen Kioton junaan ja junasta noustuamme vielä kahdenkymmenen minuutin matkan asemalta hotellille 38 asteen paahtavassa helteessä. Perillä majapaikassa totesin tämän pelleilyn jo riittävän.

Uutta laukkua en halunnut ostaa, koska Japanissa matkalaukut olivat kovissa hinnoissa, ja hajonneessa laukussani oli vielä takuuta jäljellä. Päädyinkin siksi korjaamaan laukun itse. Tokyo Hands -tavaratalosta löytämäni Power Tape -teippi oli riittävän jämerää laukun korjaamiseen. Lopputulos oli aika äijämäinen viritys, mutta pysyi kuitenkin kasassa. Teipattu kahva kesti hyvin laukun perässä vetämisestä aiheutuvan kuorman.

Onneksi laukun rujo ulkomuoto oli pian saava kohennusta. Söimme sushia Kurasushi-ketjun ravintolassa, jossa annoksia voi tilata kosketusnäytön avulla. Samaisella näytöllä voi myös pelata peliä, jossa on vuorossa aina uusi vaihe jokaisen kymmenen tai viiden syödyn annoksen jälkeen. Jokaisessa vaiheessa on jokin ongelma, jolle kone arpoo joko onnellisen tai vähemmän onnellisen lopun. Ruudulla pyörivä animaatio paljastaa tuloksen. Onnekkaampi vaihtoehto tuo mukanaan myös palkinnon, joka saapuu pienessä muovipallossa.

Meillä kävi tuolla ruokailukerralla ensin kahdesti huono tuuri, mutta sitten lykästi. Palkinnoksi saamamme muovipallon sisältä paljastui pieni rulla sinistä koristeteippiä. Teipin kuviossa oli varmaan jotain symboliikkaa, joka tosin meni meiltä ohi. Naureskelimme palkinnollemme, kunnes keksin sille oivan käyttötarkoituksen. Kun porukasta kukaan muu ei teippiä halunnut, käytin minä sen matkalaukkuni tuunaamiseen. Teippi riitti hienosti peittämään koko harmaan voimateipin.

Tästä tapahtumasta viisastuneena otan nykyisin aina voimateipin mukaani matkalle. Eihän sitä koskaan tiedä, milloin matkalaukkua tarvitsee taas korjata. Tuo Japanin reissu jäi sen hajonneen laukun viimeiseksi matkaksi. Ulkomailta ostetulle laukulle ei löytynyt Suomesta varaosia ja siksi sain korjauksen sijaan takuun puitteissa rahallisen korvauksen, jolla hankin tilalle uuden laukun. Toivottavasti sen kanssa on parempi onni matkassa.

Muut joulukalenterin luukut:

2 kommenttia

  1. Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 18.12.2019 at 21:09

    On käynyt joskus itselläkin mielessä painavaa matkalaukkua perässä vetäessä, että miten hankalaksi homma menisi, jos vaikka pyörä hajoaisi! Ja mietintä ei näköjään todellakaan ole täysin turhaa..-. Haluatko paljastaa, minkä merkkinen matkalaukku oli?

    Sushi on Japanissa erinomaista. Meidän molempien suosikki on ankerias (unagi), jonka osalta ero Suomessa ja Japanissa tarjottuna olevan sushin ero on mielestämme kaikista suurin.

    Vastaa
    1. Aron 19.12.2019 at 00:39

      Kyseessä oli Samsoniten halpisversio American Tourister. Nämä on Samsonitea jonkin verran halvempia, mutta takuu pelaa ihan hyvin. Ei ole eka laukku, joka on hajonnut ja jota on takuun puitteissa kiikutettu huoltoon. Tuntuvat joko olevan nykyisin heikompaa tekoa kuin ennen tai sitten meidän matkailutahti on kiihtynyt. 🙂

      Ankerias oli kyllä Japanissa hävyttömän hyvää sushissa. Suomessa ei tosiaan ole läheskään yhtä hyvää tullut vastaan. Kun ekan kerran tuota maistoin, oli pakko joka paikassa sitä saada.

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle Aron Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *