Joulukalenterin kolmas luukku vie yhteen upeimmista paikoista, missä olen koskaan vieraillut. Kyseinen paikka on Angkorin arkeologinen alue Kambodžassa. Vietimme kolme päivää tutustuen näihin viidakon kätköissä lymyileviin temppeleihin loppukesästä 2015. Olimme haavailleet niiden näkemisestä ensimmäisestä Kambodžan vierailustamme asti. Lopulta vähän reilut kaksi vuotta tuon ensivierailun jälkeen saavuimme vihdoin Siem Reapiin, joka on Angkoria lähin kaupunki.

Päätimme ottaa ensimmäiselle temppeliretkellemme mukaamme oppaan, koska emme halunneet vain haahuilla päättömästi temppeleillä ymmärtämättä tarkemmin mitä näimme. Arvelimme oppaan tarjoavan sopivasti historiallista kontekstia näihin upeisiin maisemiin. Näin kävi ja saimme kaupan päälle vielä paljon muutakin.

Varasimme oppaan helpoimmalla mahdollisella tavalla suoraan hotellimme kautta. Tiesimme maksavamme tässä pientä ylihintaa, mutta toisaalta olimme vasta saapuneet Siem Reapiin, eikä meillä ollut aikaa oppaan etsimiseen. Siksi valitsimme tämän helpoimman vaihtoehdon.

Lähdimme liikkeelle heti aamiaisen jälkeen. Oppaamme odotti meitä säntillisesti sovittuna aikana hotellin aulassa. Hän oli arviolta noin parikymppinen reipas nainen nimeltään Kim. Englanti taipui varsin mallikkaasti niin kohteiden esittelyn kuin arkipäiväisen rupattelunkin tarpeisiin.

Päivän kierrokseen kuului jonkin verran matkustamista tuk-tukin kyydissä, joten meille jäi hyvin aikaa rupatteluun. Ehdimme päivän aikana keskustella niin arkipäivän elämästä kuin naisten asemastakin Kambodžassa. Kim ei ollut lainkaan samaa mieltä yleisen paikallisen mielipiteen kanssa mitä tuli naisen asemaan ja velvollisuuksiin yhteiskunnassa. Hän oli muuttanut Siem Reapiin pääkaupunki Phnom Penhistä tarkoituksenaan päästä etäämmälle kyttäävistä sukulaisista. Hän ei halunnut vastailla kysymyksiin perheen perustamisesta, vaan mieluummin nautti vapaudestaan tehdä asiat omalla tavallaan.

Me puolestamme kerroimme elämästä Suomessa. Etenkin ilmainen koulutus herätti ihastusta, sillä Kambodžassa moista luksusta ei ole tarjolla. Toisaalta koulua voi käydä myös rahavarojen salliman määrän ja jättää osan tunneista pois. Tämä kuulosti ensin kurjalta, mutta onhan kaikki toki kotiin päin. Parempi muutama tunti viikossa koulua kuin ei lainkaan. Korkeampien verojen merkitys tässä koulutuksen kustannusten maksamisessa taisi jäädä Kimiltä ymmärtämättä.

Lopulta ensimmäinen päivämme Angkorin temppeleillä meni ohi kuin hujauksessa. Nautimme upeiden temppeleiden ihailusta todella paljon, mutta vähintään yhtä mielenkiintoisia olivat keskustelumme oppaamme kanssa kohteiden välillä matkustaessamme.

Muut joulukalenterin luukut:

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.