Neljännestä joulukalenterin luukusta löytyy tarina noin vuoden takaa Espanjan Andalusiasta. Tarkemmin nyt matkataan sherryalueen suurimpaan kaupunkiin Jerez de la Fronteraan. Kaupunki ja sherry ovat todellakin vahvasti kytköksissä toisiinsa. Onhan sherry espanjaksi jerez.
Meillä oli Jerezissä aikaa vain yhdelle sherrytilavierailulle. Valitsimme kätevästi aivan kaupungin keskustasta löytyvän González Byasin tilan, jonka nurkalle päädyimme heti ensimmäisenä iltana ihan vahingossa Jerezin katedraalille käveltyämme. Sherrytila kun pitää majaansa aivan siinä katedraalin naapurissa.
Joulukalenterin kolmas luukku vie yhteen upeimmista paikoista, missä olen koskaan vieraillut. Kyseinen paikka on Angkorin arkeologinen alue Kambodžassa. Vietimme kolme päivää tutustuen näihin viidakon kätköissä lymyileviin temppeleihin loppukesästä 2015. Olimme haavailleet niiden näkemisestä ensimmäisestä Kambodžan vierailustamme asti. Lopulta vähän reilut kaksi vuotta tuon ensivierailun jälkeen saavuimme vihdoin Siem Reapiin, joka on Angkoria lähin kaupunki.
Päätimme ottaa ensimmäiselle temppeliretkellemme mukaamme oppaan, koska emme halunneet vain haahuilla päättömästi temppeleillä ymmärtämättä tarkemmin mitä näimme. Arvelimme oppaan tarjoavan sopivasti historiallista kontekstia näihin upeisiin maisemiin. Näin kävi ja saimme kaupan päälle vielä paljon muutakin.
Toinen joulukalenterin luukku vie viinitilavierailulle kesäiseen Italiaan. Meidät tälle vierailulle toi Brunello di Montalcino, punaviini johon olin ihastunut jo ensimmäisellä Italian vierailullamme kesällä 2001. Olin tuolloin matkan toisena iltana erehtynyt tilaamaan illallisviiniksi pullon brunelloa, ravintolan viinilistan kalleimman pullon, jolla oli hintaa useamman päivän ruokabudjettimme verran. Matkabudjettiin tuli iso lovi, mutta samalla löytyi uusi suosikkiviini.
Toscanaan suuntautuvalla matkallamme brunellon koti, Montalcinon pikkukaupunki, oli pakollinen pysähdyspaikka. Erityisen suurella innolla odotin pääseväni maistamaan Valdicavan yhden tarhan brunello Madonna del Pianoa, joka oli napannut Wine Spectatorin arvioissa täydet sata pistettä. Täysiä pisteitä ei jaeta kovin avokätisesti.
Vierailemme mielellämme viinialueilla matkaillessamme viinitiloilla ja siksipä myös Montalcinossa tarkoituksenamme oli käydä tutustumassa viinin valmistukseen vähän lähemmin ainakin kahdella tilalla. Päätimme aloittaa tärkeimmästä, ja siksi pyysinkin hotellimme vastaanottovirkailijaa kilauttamaan Valdicavalle ja kysäisemaan audienssia. Virkailija näytti hyvin epäilevältä ja arveli vierailun tuskin onnistuvan. Valdicava kun on todella pieni tila, jolla ei ole vierailufasiliteetteja. Hän lupasi kuitenkin tehdä parhaansa.
Nyt se on sitten joulukuu ja joulukalenteri lähtee virallisesti käyntiin. Tällä kertaa kalenterin luukuista löytyy lyhyitä tai vähän pitempiäkin tarinoita maailmalta. Ensimmäisestä luukusta löytyvä tarina sijoittuu ensimmäiselle ”oikealle” ulkomaanmatkalleni Pariisiin. Olin aluksi vähän pyörällä päästäni, kuten varsin nopeasti käy ilmi. Olen nauranut itselleni useat makeat naurut tilannetta muistellessani.
Kesälomamatkamme vuonna 2000 oli myös meidän ensimmäinen yhteinen ulkomaanmatkamme. Minä olin käynyt siihen asti Suomen rajojen ulkopuolella vain pari kertaa, ja nekin Ruotsissa. Parempi puolisko oli vähän kokeneempi. Olin matkasta kovasti innoissani, sillä juuri Pariisin olin ehdottomasti halunnut joskus nähdä. Pidin kovasti ranskan kielestä ja olin sitä yläasteella opiskellutkin. Tosin kieli oli ehtinyt painua jo unholaan.
Huomenna se taas alkaa, joulukuu. Siispä huomenna on aika avata joulukalenterin ensimmäinen luukku. Täällä blogissa seurataan jouluun asti blogini historian kolmatta joulukalenteria. Aloitin kaksi vuotta sitten kaupunkikohteilla, jatkoin viime vuonna maailmanperintökohteilla ja tällä kertaa aiheena ovat matkatarinat. Jokaisesta joulukalenterin luukusta löytyy nyt yksi lyhyt tai vähän pitempikin tarina maailmalta.
Olen yrittänyt valita joukkoon vähän kaikenlaisia tarinoita. Kaikki niistä eivät suinkaan kerro upeista auringonlaskuista ja muista matkailun tähtihetkistä. Joskin näitä tähtihetkiäkin on luvassa. Muutamat tarinoista ovat tuttuja jo aiemmin julkaisemistani matkakertomuksista. Aiemmin ne ovat kuitenkin olleet vain suuremman tarinan osia, nyt ne nousevat pääosaan.