Italia on mainio matkakohde taiteen ystävälle. Erityisesti renessanssitaiteesta kiinnostuneen matkaajan ykköskohde on Firenze, josta löytyvä Uffizin galleria pitää sisällään poikkeuksellisen hienon kokoelman tuon ajan taidetta. Eikä siinä vielä kaikki, sillä Uffizi on ylipäänsä yksi Italian parhaista taidemuseoista. Pienenä varjopuolena se on myös Italian taidemuseoista se kaikista suosituin. Lipun ostaminen etukäteen netistä onkin ainoa järkevä lähestymistapa, sillä muutoin edessä voi olla pahimmillaan tuntikausia kestävä jonotus.

Altan kaupungin läheltä Pohjois-Norjasta löytyy harvinaisia kalliokaiverruksia, jotka ovat peräisin vuosituhanten takaa. Tämän muinaisen kohtaamispaikan sileisiin rantakallioihin on taltioitu tuhansia kuvia. Ne kertovat omaa tarinaansa tuon ajan ihmisille tärkeistä aiheista. Alue on ollut vuodesta 1985 alkaen Unescon maailmanperintökohde. Kaiverrukset jakautuvat viidelle erilliselle alueelle, joista pääosa on yleisöltä suljettuja. Onneksi monia kaiverruksia on mahdollista päästä ihailemaan vierailemalla Altan museossa.

Helsingin palomuseo esittelee pelastustoimen historiaa maamme pääkaupungissa esineistön ja valokuvien avulla. Museo ei liene kovin tunnettu ja se on lisäksi pikkuisen huonosti avoinna, mutta siellä kannattaa silti käydä jo pelkästään sen mainion sijainnin takia. Palomuseo kun pitää majaansa todella upean Erottajan paloaseman tiloissa.

Kirjoitin taannoin Skansenin ulkoilmamuseosta Tukholmassa ja samassa yhteydessä mainitsin Helsingin Seurasaaren, josta löytyy lähin kotimainen vastine. Tuolloin en ollut Seurasaaren ulkomuseossa kuitenkaan varsinaisesti vieraillut, olin vain nähnyt sen rakennuksia niiden ohi kävellessäni museon aukioloaikojen ulkopuolella. Päätin kuitenkin ottaa aiheesta selvää ja lähdin tutustumaan ulkomuseoon paikan päälle. Saarta kiertäessäni olin toki nähnyt useita vanhoja rakennuksia, mutta en silti ollut oikein ymmärtänyt miten paljon niitä lopulta onkaan. Seurasaaren ulkomuseo on todellakin opaslehtisensä sanoin “aivan kuin talonpoikainen Suomi pienoiskoossa”.

Vuonna 1933 tuberkuloosiparantolaksi valmistunut Paimion parantola on yksi Alvar Aallon varhaisen funktionaalisen kauden merkittävimpiä rakennuksia. Parantolan yhteydessä mainitaan usein nimenomaan Alvar Aalto, vaikka hän suunnittelikin rakennuksen yhdessä vaimonsa Ainon kanssa. He myös lähettivät oman ehdotuksensa parantolan arkkitehtuurikilpailuun molempien nimissä. Nykyisin tämä merkittävä rakennuskokonaisuus on sen suojelemiseksi perustetun säätiön omistuksessa ja avoinna yleisölle. Parhaan kuvan paikasta saa opastetulla kierroksella, jollaiselle mekin päätimme loppukesästä 2023 osallistua.

Espoon modernin taiteen museo Emma sijaitsee Tapiolassa WeeGee-talossa, joka oli aiemmin Weiling+Göösin kirjapaino. Tämä 1960-luvulla valmistunut Aarno Ruusuvuoren suunnittelema rakennus edustaa betonibrutalismia, mistä johtuen se mielestäni sopii mainiosti nykytaiteen näyttelypaikaksi. Rakennus myös nivoutuu hyvin yhteen Tapiolan muun betoniarkkitehtuurin kanssa.

Raaseporin Tammisaaressa sijaitseva pieni nykytaiteen museo Chappe avautui keväällä 2023. Museo on saanut nimensä professori Albert de la Chappellelta, jonka perustaman rahaston lahjoituksen avulla se on rakennettu. De la Chappellen perustama taidesäätiö myös tukee museon toimintaa vuosittain. Hankkeen parissa työskennelleet Albert ja hänen jälkimmäinen vaimonsa Clara ehtivät valitettavasti kuolla ennen museon valmistumista.

British Museum Lontoossa on ottanut vaatimattomaksi tehtäväkseen esitellä ihmiskunnan kulttuuria ja historiaa. Lajissaan se on yksi maailman suurimpia laitoksia. Vierailu siellä kannattaa aina, eikä se edes käy lompakolle. British Museum kun on Lontoon liki kaikkien muidenkin suurten museoiden tapaan ilmainen. Kääntöpuolena toki on valtava suosio, mikä näkyy tungoksena ja pitkinä sisäänpääsyjonoina. Näppärä vierailija varmistaa pääsyn jonon ohi varaamalla museon nettisivuilta vierailuajan ennakkoon. Tungokseen ei minulla valitettavasti kuitenkaan ole vastalääkettä tarjolla.

Tampereen Vapriikin museokeskuksesta löytyvä Suomen pelimuseo esittelee video- ja tietokonepelejä sekä niiden ympärille Suomessa rakentunutta pelikulttuuria. Ykkösten ja nollien lisäksi tilaa museossa ovat saaneet myös lauta- ja roolipelit. Kaikki Vapriikin museot avautuvat yhdellä pääsymaksulla, jonka voi luonnollisesti kuitata myös Museokortilla.

Lontoo on mainio museokaupunki ja turistin iloksi tunnetuimmat suuret museot ovat kaikki ilmaisia. Sama pätee myös joihinkin pienempiin museoihin, kuten tähän arkkitehti Sir John Soanen kotimuseoon. Päätimme vierailla tässä hauskalta kuulostavassa museossa taannoisella Lontoon kevätvierailullamme. Pääsiäisviikolla kaupunki oli täynnä väkeä ja suurissa museoissa kävi kova kuhina. Sir John Soane’s Museumiin ei ollut mahdollista varata vierailuaikaa etukäteen, joten paikan päällä jonotus oli ainoa vaihtoehto. Onneksi jono ei ollut pitkä.