Orlandon huvipuistoissa kolme päivää kierreltyämme olimme sen verran puhki, että oli aika tehdä jotain leppoisampaa. Tähän sopi hyvin siirtyminen Cocoa Beachin saarelle avaruusrannikkona eli Space Coastina tunnetulle Floridan itärannikon alueelle. Nimi tulee läheiseltä Kennedyn avaruuskeskukselta, joka on jo pitkään ollut tärkeä niin suora kuin välillinenkin työn tarjoaja alueella. Meillä oli tosin tällä kerralla ihan muita suunnitelmia pelkän kuukivien hipelöinnin sijaan.

Helsingissä jouluun asti jatkunut syksy tuntui loputtoman kurjalta ja niinpä päätimmekin paeta synkkyyttä jonnekin valoisaan ja lämpimään maailmankolkkaan. Monien vaihtoehtojen joukosta päädyimme lopulta Floridaan, jossa olimme edellisen kerran vierailleet pääsiäisen aikoihin melkein kymmenen vuotta sitten. Vuosi 2016 oli ihan paras, kuten somessa tiedetään, joten sieltähän näitä ideoita kannattaa ammentaa. Lopputuloksena oli meidän ensimmäinen kunnon roadtripimme sitten joulukuun 2019.

Eteläisestä Floridasta, aivan mahtavan Evergladesin kansallispuiston pohjoisrajalta, löytyvä Tamiami Trail on mielenkiintoinen vaihtoehto hieman pohjoisemapana kulkevalle interstatelle 75, mikäli tarkoitus on kulkea Floridan poikki itä-länsisuunnassa. Tämän pikkutien keskivaiheilta löytyy vielä pienempi tie, maantie 94, joka tunnetaan paremmin nimellä Loop Road. Osittain päällystämätön, 24 mailin pituinen, Loop Road tarjoaa palasen historiaa sekä mielenkiintoisen luontokokemuksen rämelueella.

Floridan eteläisin osa on Keysin saariketju, joka jatkuu mantereelta Key Westiin asti. Englanninkielisten suussa espanjalaisten nimeämästä Cayo Huesosta tuli Key West, ja samalla kaavalla kaikki saariketjun saaret tunnetaan nykyisin nimellä Key jotain tai jotain Key. Tämä jaksaa yhä edelleen huvittaa ainakin minua. Halvat on huvit, sano.

Evergladesin kansallispuisto Floridassa on manner-USA:n kolmanneksi suurin kansallispuisto. Tämä hitaasti virtaava joki on erikoinen kokoelma rämettä, mangrovemetsää ja matalaa merialuetta. Alueella elelee alligaattoreita ja amerikankrokotiileja sekä lukuisia kala- ja lintulajeja. Merialueella Floridanlahdella voi tavata myös manaatteja ja delfiinejä. Pieni hai tai rausku ei sekään ole epätavallinen näky. Viimeisimpänä lisänä alueen faunaan ovat burmanpytonit, joiden populaatio on saanut alkunsa vapaaksi päästetyistä lemmikkikäärmeistä. Alue on osoittautunut hyvin pytoneille sopivaksi ja nämä suuret käärmeet ovatkin lisääntyneet huolestuttavan nopeasti.

Evergladesiin voi tutustua joko lännessä Everglades Cityssä tai idässä Flamingossa. Näiden välille jää vielä Shark Valley, jossa myös on turisti-info ja vaelluspolkuja. Me tutustuimme niin Shark Valleyyn kuin Flamingoonkin.

Floridan avaruusrannikolla sijaitseva Kennedy Space Center on merkittävä paikka ihmiskunnan avaruustutkimuksen historiassa. Täältä lähetettiin matkaan niin USA:n kuulentojen kuin sukkulaohjelmankin miehitetyt raketit. Paikka on mainio vierailukohde niin pienille kuin vähän isommillekin avaruussankareille. Kuten nyt vaikka minulle, joka olen aina ollut kiinnostunus avaruusaiheista.

Alueen portilla vieraita vastaanottamassa on NASAn tuttu pallologo, tuttavallisesti ”lihapulla”. Näytillä on myös jo käytöstä poistettu vanha lähtölaskentakello, joka on pysyvästi pysäytetty aikaan -1:09 (1 minuutti 9 sekuntia ennen laukaisua).

Aiempien matkakertomusten tapaan olen tähän viimeiseen postaukseen yrittänyt avata reissumme budjettia. Kuitteja ja luottokorttilaskuja olen pläräillyt ja valuuttakursseja väännellyt ja käännellyt sekä pikkuisen myös veroja laskenut. Mahdollisesti luontevinta olisi ollut esittää hinnat dollareissa, mutta osassa tapauksista tällaista hintaa ei ollut saatavilla. Osa asioista kun tuli hoidettua jo kotimaasta käsin euroissa. Siksi olen muuntanut kaiken euroiksi luottokorttiyhtiön avustuksella tai itse laskien sopivalla keskikurssilla.

Olen myös pyrkinyt laskemaan kaikkiin hintoihin veron osuuden mukaan. Jenkkiläinen kun yleensä ilmoittaa hinnastossaan kaiken aina ilman veroja. Olen kirjannut ylös dollarihinnan veron kanssa niissä tapauksissa, joissa se on ollut tarjolla. Ilmoittamani dollarihinnat poikkeavat siis netistä löytyvistä siksi, että minä olen laskenut hintoihin myös veron mukaan. Veroprosentti näkyi pääosin olevan 6,5. Tämä tosin vaihtelee vähän tuotteittain, osavaltioittain ja ilmeisesti myös ihan kaupungeittain. Hämmentävästi muutamassa paikassa vero sisältyikin hintaan jo valmiiksi.

Fort Myersistä matkamme jatkui kohti Evergladesin kansallispuistoa. Tämä manner-USA:n kolmanneksi suurin kansallispuisto on lukuisista elokuvista ja tv-sarjoista tuttu räme- ja mangrovealue. Kuivana kautena alue yleensä kuivuu muutamia syvempiä lammikoita lukuunottamatta kokonaan ja sadekaudella se virtaa hitaana jokena kohti Floridanlahtea. Myös lahden merialue kuuluu kansallispuistoon.

Olimme varanneet netin kautta iltapäivälle opastetun kiertoajelun kansallispuiston Shark Valleyn vierailukeskuksesta. Alkuperäinen suunnitelma oli ajella Fort Myersista koko matka Shark Valleyyn asti tietä 41, joka niillä kulmilla tunnetaan myös nimellä Tamiami Trail. Aamuun siirtynyt museovierailu (ks. Osa 4) tiukensi kuitenkin aikataulua ja siksi oikaisimme vähän interstaten 75 ja tien 29 kautta. Interstate 75:n lisänimenä on Alligator Alley, mutta enpä usko tuolta valtaväylältä erityisen paljon alligaattoreita näkyvän.
Tielle 29 siirryttyämme alkoi Everglades antaa jo viitteitä itsestään. Tien varrella olleet floridanpuumien (eng. Florida panther) tienylityksestä varoittavat merkit myös lupasivat hyvää. Tamiami Trailin varren ojanpenkoilla pitäisi lehtijuttujen mukaan kuivan kauden aikana näkyä alligaattoreita paistattelemassa päivää ihan kyllästymiseen asti. Odottelimmekin jo kovasti, milloin alligaattorivyöhyke alkaa.

Miami Beachilla vietettyjen hauskojen päivien jälkeen oli aika siirtyä eteenpäin. Illan majapaikka sijaitsi reilun kolmen tunnin ajomatkan päässä Cocoa Beachilla. Alue kuuluu ns. Space Coastiin eli avaruusrannikkoon, joka on saanut nimensä Kennedyn avaruuskeskuksen mukaan. Kylmän sodan aikaan USA:n avaruusohjelman ollessa kovassa huudossa alue oli hyvässä nosteessa avaruuskeskuksessa tarjolla olleiden työpaikkojen myötävaikutuksella.

Ennen avaruusrannikkoa oli kuitenkin ohjelmassa jotain ihan muuta. Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli nimittäin USA:n suurimmaksi outlet-ostoskeskukseksi itseään tituleeraava Sawgrass Mills. Tähän yli 300 liikkeen himoshoppaajan taivaaseen (ja tavallisen ihmisen helvettiin?) järjestetään Miami Beachilta bussiretkiä, mutta me kävimme ihan erikseen vierailulla, kun paikka sattui kohtalaisesti matkan varrelle. Paikkaan oli helppo löytää navigaattorin avulla ja pysäköintitilaa oli tarjolla hyvin.

Ostoskierros vei aikaa arvioitua enemmän, vaikka emme edes kovin monessa liikkeessä asioineetkaan. Väkeä oli kuin pipoa ja joka paikkaan piti jonottaa. Kun ensin oli jonotellut sovituskoppiin ja sitten kassalle, olikin tunti jo tuhraantunut yhdessä kaupassa. Varsin pian kävi selväksi, että emme tulisi valoisan aikaan ehtimään Cocoa Beachin majapaikkaan. Olinkin kaukaa viisaasti varoitellut hotellia jo etukäteen sähköpostilla mahdollisesta myöhäisestä saapumisesta.

Vietimme talvilomamme USA:ssa Floridan lämmössä. Vierailu kyseisessä osavaltiossa oli meille ensimmäinen, mutta tuskin jää viimeiseksi. Paljon mielenkiintoista nähtävää löytyi ja paljon jäi vielä näkemättä.

Finnair lensi talvikaudella suoraan Miamiin, mutta meidän matkustusajankohtaamme ei löytynyt enää suoraa paluulentoa. Finnair tosin myöhemmin ilmoitti muuttavansa Miamin lentonsa ympärivuotisiksi. Varattuja lentoja ei enää voinut muuttaa, joten paluu tapahtui sitten Lontoon kautta.