Viidennentoista joulukalenterin luukun myötä matka vie taas kaukomaille. Tämä uskonnollinen kohde on kuulunut maailmanperintöluetteloon vuodesta 1996.

Tämä kohde on Itsukushiman shintolaispyhäkkö saarella Hiroshiman kaupungin ulkopuolella Japanissa. Nykyinen pyhäkkö on 1200-luvulta, mutta paikalla on ollut shintolaispyhäkkö oletettavasti jo 500-luvulta asti. Erityisen tunnettu on pyhäkön edustalla merestä kohoava toriiportti, joka saattaa olla jopa yleisin yksittäinen kuva-aihe Japanista. Portti näyttää erityisen upealta nousuveden aikaan. Laskuveden aikaan sen luo voi kävellä, kuten me teimme.

Unescon perustelut Itsukushiman shintolaispyhäkön lisäämiselle maailmanperintöluetteloon löytyvätä täältä.

Joulukalenterin kahdeksas luukku vie kauas maapallon toiselle puolelle. Tämä maailmanperintökohde koostuu kaikkiaan seitsemästätoista erillisestä osasta, jotka ovat peräisin 900-1600-luvuilla.

Kyseessä ovat Kioton historialliset monumentit Japanissa. Kioto oli näiden monumenttien valmistuessa Japanin pääkaupunki. Monumentit jakautuvat Kioton lisäksi läheisten Ujin ja Otsun kaupunkin alueille. Kaikkiaan näihin seitsemääntoista monumenttiin kuuluu 187 erillistä rakennusta ja 12 puistoa. Kaikki monumenitit Nijon linnaa lukuunottamat ovat uskonnollisiin tarkoituksiin rakennettuja. Näihin kuuluu myös kuvan Kinkaku-jin temppelin kultainen paviljonki.

Kioton historialliset monumentit ovat kuuluneet maailmanperintöluetteloon vuodesta 1994. Unescon perustelut kohteen lisäämiselle luetteloon ovat luettavissa täältä.

Japanilaiset puutarhat ovat aina hienoa katsottavaa. Upeasti parturoidut puut ja nurmikentät sekä tarkoin harkitut maanmuodot ovat ilo silmälle. Tätä ylenpalttista paneutumista yksityiskohtiin voi olla vaikea ymmärtää, mutta siitä on kuitenkin helppo nauttia. Hienoin näkemäni japanilainen puutarha on Kyushun saarelta Kumamotosta löytyvä Suizen-ji Jōju-enin puutarha.

Japanin tuhatvuotinen pääkaupunki Kioto on tunnettu historiallisista kohteistaan. Kenties valokuvatuin Kioton nähtävyyksistä on 700-luvulta peräisin olava šintolaispyhäkkö Fushimi Inari-taisha. Tämä kettuna kuvatulle Inari-jumalalle omistettu pyhäkkö on tunnettu tuhansista punaisista torii-porteista, jotka symboloivat siirtymistä arkisesta todellisuudesta pyhään paikkaan. Fushimi Inari-taisha on tärkein Inari-jumalalle omistetuista monista pyhäköistä Japanissa. Näissä kaikissa torii-portteja on paljon, mutta Fushimi Inari-taisha on tässäkin suhteessa ihan omalla tasollaan.

Osakan linna on tyypillinen japanilainen linna, jossa näkyy niin maan sotaisa historia kuin estetiikan kaipuukin. Linnaa rakennettaessa tärkeässä asemassa olivat niin vahvat muurit ja vallihauta kuin keskustornin yksityiskohtien kultauskin. Nyt nähtävä linna on, samoin kuin moni muukin Japanin maamerkeistä, rakennettu toisen maailmansodan jälkeen. Japanilaiset kuitenkin osaavat rakentaa vanhaa kunnioittaen.

Japani on eurooppalaiselle erikoinen maa ja siksi myös paikallisittain arkiset asiat toimivat nähtävyyksinä turisteille. Yksi tällainen on Tokiossa sijaitseva risteys Shibuyan aseman edustalla. Tästä risteyksestä löytyy maailman vilkkain suojatie, jonka yli kulkee parhaimmillaan jopa tuhat ihmistä yhdellä vihreällä. Suurin osa kävelijöistä on paikallisia, mutta joukossa on myös tätä hullunmyllyä, ja itseään/matkaseuraansa, kuvaavia turisteja.

Japanin junamatka alkaa olla käsitelty. Enää on jäljellä kuittien tarkastelu. Tällä kertaa olin ruokakuntamme ainoana edustajana matkalla ja siksi ilmoitan kaikki kustannukset vain yhdeltä henkilöltä.

Tällä reissulla en ollut kulujen kirjaamisen suhteen ihan yhtä tarkka kuin muutamalla aiemmalla reissulla. Erittely ei tästä syystä ole tällä kertaa ihan huipputasoa. Matkan isoimmat kuluerät tulevat kuitenkin selväksi ja on se viivan alle saatu kokonaissummakin mukana.

Japanin junamatkamme matkakertomus on varsinaisen reitin osalta nyt kerrottu. Ajattelin vielä ennen perinteisen tilinpäätöksen esittelyä kerätä yhteen kaikki tekemäni käytännön havainnot Japanista. Näihin on sitten itsekin kiva palata, kun seuraava vierailu tulee ajankohtaiseksi.

Japani oli ylivoimaisesti haastavin matkakohde, jossa olen koskaan käynyt. Iso tekijä oli jo se, ettei englannin kielellä juurikaan pärjännyt edes auttavasti. Meillä onneksi yksi matkaseurueen jäsen puhui japania ja oli käynyt maassa useita kertoja. Hän toimi oppaana ja me muut seurasimme perässä. Vaikka yleensä itse oman ruokakuntamme matkoilla otan tämän oppaan roolin, oli perässäkävelijäksi todella helppo heittäytyä. Siinä jäi hyvin aikaa havainnoida ympäristön yksityiskohtia ja ikuistaa niitä kameran muistikortille. Yritin kuitenkin edes pikkuisen skarpata, että sitten joskus Japaniin omatoimisesti matkatessani en olisi ihan hukassa.

Japanin junamatkamme viimeinen kohde oli Tokio. Saavuimme tähän Japanin pääkaupunkiin ja yhteen maailman suurimmista metropoleista luotijunalla Hiroshimasta. Saapumispäivämme oli viimeinen, jona viikon Japan Rail Passimme oli voimassa. Meillä oli siis vielä kyseisen päivän ajan mahdollista ajella rajattomasti JR-yhtymän junilla. Käytimmekin tätä mahdollisuutta heti ensimmäiseksi Tokioon saavuttuamme siirtymiseen Shinjukun asemalle, josta majapaikkaamme oli enää lyhyt kävelymatka.

Tokio on melkoisen hurja kaupunki. Itse kaupungin väkiluku on reilut 13,5 miljoonaa ja koko metropolialueella asukkaita on häkellyttävät 38 miljoonaa. Ei ihme, ettemme päässeet niin korkeaan torniin, että olisimme nähneet kaupunkialueen rajalle asti. Lentokenttäjunallakin matkaa sai tehdä tunnin ajan ennen kuin reuna tuli vastaan.

Kaveriporukkamme Japanin junailut etenivät Kioton ja Fukuokan jälkeen kolmanteen majoituskohteeseen Hiroshimaan. Tässä vaiheessa matka oli jo puolivälissä. Siirtymä Fukuokasta Hiroshimaan tarkoitti paluuta Honshun saarelle, josta matkamme sai alkunsa. Koko loppumatkan ajan pysyisimme tällä Japanin pääsaarella.

Hiroshimaan luotijunalla saavuttuamme hankkiuduimme taksilla hotellille. Koko matkan ajan jatkunut reilusti yli 35 asteen helle ei houkutellut matkatavaroiden kuljettamiseen katuja pitkin yli kilometrin matkoja. Olimme tätä kokeilleet jo Kiotossa. Ei jatkoon. Paikallisiin pieniin takseihin mahtuivat vain kahden ihmisen matkatavarat, joten neljästään tarvitsimme kaksi taksia. Keskimäärin taksimatkan hinnaksi tuli alle 1000 jeniä, eli vähän vajaat 8 euroa. Tämä oli summa, jonka olimme tästä pienestä luksuksesta valmiita maksamaan.