Japanin junamatka alkaa olla käsitelty. Enää on jäljellä kuittien tarkastelu. Tällä kertaa olin ruokakuntamme ainoana edustajana matkalla ja siksi ilmoitan kaikki kustannukset vain yhdeltä henkilöltä.

Tällä reissulla en ollut kulujen kirjaamisen suhteen ihan yhtä tarkka kuin muutamalla aiemmalla reissulla. Erittely ei tästä syystä ole tällä kertaa ihan huipputasoa. Matkan isoimmat kuluerät tulevat kuitenkin selväksi ja on se viivan alle saatu kokonaissummakin mukana.

Japanin junamatkamme matkakertomus on varsinaisen reitin osalta nyt kerrottu. Ajattelin vielä ennen perinteisen tilinpäätöksen esittelyä kerätä yhteen kaikki tekemäni käytännön havainnot Japanista. Näihin on sitten itsekin kiva palata, kun seuraava vierailu tulee ajankohtaiseksi.

Japani oli ylivoimaisesti haastavin matkakohde, jossa olen koskaan käynyt. Iso tekijä oli jo se, ettei englannin kielellä juurikaan pärjännyt edes auttavasti. Meillä onneksi yksi matkaseurueen jäsen puhui japania ja oli käynyt maassa useita kertoja. Hän toimi oppaana ja me muut seurasimme perässä. Vaikka yleensä itse oman ruokakuntamme matkoilla otan tämän oppaan roolin, oli perässäkävelijäksi todella helppo heittäytyä. Siinä jäi hyvin aikaa havainnoida ympäristön yksityiskohtia ja ikuistaa niitä kameran muistikortille. Yritin kuitenkin edes pikkuisen skarpata, että sitten joskus Japaniin omatoimisesti matkatessani en olisi ihan hukassa.

Japanin junamatkamme viimeinen kohde oli Tokio. Saavuimme tähän Japanin pääkaupunkiin ja yhteen maailman suurimmista metropoleista luotijunalla Hiroshimasta. Saapumispäivämme oli viimeinen, jona viikon Japan Rail Passimme oli voimassa. Meillä oli siis vielä kyseisen päivän ajan mahdollista ajella rajattomasti JR-yhtymän junilla. Käytimmekin tätä mahdollisuutta heti ensimmäiseksi Tokioon saavuttuamme siirtymiseen Shinjukun asemalle, josta majapaikkaamme oli enää lyhyt kävelymatka.

Tokio on melkoisen hurja kaupunki. Itse kaupungin väkiluku on reilut 13,5 miljoonaa ja koko metropolialueella asukkaita on häkellyttävät 38 miljoonaa. Ei ihme, ettemme päässeet niin korkeaan torniin, että olisimme nähneet kaupunkialueen rajalle asti. Lentokenttäjunallakin matkaa sai tehdä tunnin ajan ennen kuin reuna tuli vastaan.

Kaveriporukkamme Japanin junailut etenivät Kioton ja Fukuokan jälkeen kolmanteen majoituskohteeseen Hiroshimaan. Tässä vaiheessa matka oli jo puolivälissä. Siirtymä Fukuokasta Hiroshimaan tarkoitti paluuta Honshun saarelle, josta matkamme sai alkunsa. Koko loppumatkan ajan pysyisimme tällä Japanin pääsaarella.

Hiroshimaan luotijunalla saavuttuamme hankkiuduimme taksilla hotellille. Koko matkan ajan jatkunut reilusti yli 35 asteen helle ei houkutellut matkatavaroiden kuljettamiseen katuja pitkin yli kilometrin matkoja. Olimme tätä kokeilleet jo Kiotossa. Ei jatkoon. Paikallisiin pieniin takseihin mahtuivat vain kahden ihmisen matkatavarat, joten neljästään tarvitsimme kaksi taksia. Keskimäärin taksimatkan hinnaksi tuli alle 1000 jeniä, eli vähän vajaat 8 euroa. Tämä oli summa, jonka olimme tästä pienestä luksuksesta valmiita maksamaan.

Kaveriporukkamme Japanin junamatka oli edennyt toiseen yöpymiskohteeseen, Fukuokaan, asti. Päätimme käyttää toisen kokonaisen Fukuokan päivän vierailuun noin puolen tunnin luotijunamatkan päässä etelässä sijaitsevassa Kumamoton kaupungissa. Kumamoto oli reissumme kohteista pienin. Kaupungin asukasluku on vain vähän reilut 800 000 ja koko metropolialueenkin koko jää alle 1,5 miljoonan. Paikka oli minulle täysin ennalta tuntematon, mutta pikainen tutustuminen Lonely Planetin avulla sai kiinnostuksen heräämään.

Kumamoton tunnetuin nähtävyys on Kumamoton linna, joka kuuluu Japanin hienoimpiin. Valitettavasti kaupunkia vuonna 2016 ravistelleet kaksi suurta maanjäristystä vaurioittivat linnaa pahoin. Korjaustöiden takia linnan sisälle ei ole asiaa vielä pitkään aikaan. Koko remontin on arveltu kestävän vuosikymmeniä. Oletettavasti osa paikoista avataan vierailijoille jo aiemmin, mutta vielä tässä vaiheessa tarjolla on vain kävelyreitti muurin ympäri.

Kolmen kaverini kanssa tekemämme Japanin junamatkan ensimmäinen majapaikan vaihto tapahtui kuudentena päivänä. Tuolloin pakkasimme matkatavaramme, kirjauduimme ulos Kioton hotellista ja suuntasimme Shinkansen-luotijunalla kohti Fukuokaa. Tämä noin 1,5 miljoonan asukkaan kaupunki sijaitsee Japanin pääsaarista eteläisimmällä eli Kyūshūlla.

Olimme varanneet junaan istumapaikat etukäteen, sillä emme halunneet joutua seisomaan junan käytävällä tätä noin kolmen tunnin matkaa. Kioton asemalla on erillinen tiski ulkomaalaisille asiakkaille. Tämä onkin kätevää, sillä tällä tiskillä palvelevat virkailijat osaavat kaikki englantia. Yleensä virkailijaparat ovat paniikissa turistin jonosta bongatessaan. Tosin yksi ryhmämme jäsenistä puhui japania, joten virkailijat saivat kohdallamme huokaista helpotuksesta.

Minun ja kolmen kaverini Japanin junamatka jatkui toisella päiväretkellä Kiotosta käsin. Tällä kertaa kohteena oli Kobe, joka sijaitsee jonkin matkaa Kiotosta lounaaseen päin. Tässä kohtaa kahden viikon matkaamme olimme jo viikon päässä Tokiosta, ja tämä merkitsi optimaalista aikaa viikon Japan Rail Passimme leimaamiseen. Passi mahdollisti luotijunien käytön ja tämä lyhensi Kioton ja Koben välisen etäisyyden puoleen tuntiin.

Japan Rail Pass tarjoaa rajattoman määrän matkustusta ilman lisämaksua kaikilla JR:n junilla, ihan kaikista nopeimpia luotijunia lukuun ottamatta. Passi on ostettava jo kotimaasta käsin, mutta matkatoimistosta saadun lipun voi kuitenkin vaihtaa viralliseen passiin vasta perillä Japanissa. Passin voimassaolo alkaa vaihtohetkestä ja jatkuu etukäteen määritellyn keston ajan. Meillä tuo kesto oli siis yksi viikko.

Japanin junamatkamme ensimmäisestä majapaikasta Kiotosta käsin teimme päiväretken Osakaan. Olin siis tällä kertaa matkalla poikkeuksellisesti vaimoni sijasta kolmen kaverini kanssa. Yksi retkikuntamme jäsen oli kokenut Japanin kävijä ja lisäksi hän osasi puhua japania. Tämän mainion oppaamme ansiosta selvisimme suurista haasteista, kuten junalippujen hankinnasta, käden käänteessä.

Osakaan oli vielä matkustaminen paikallisjunalla. Luotijuna Shinkansen oli meille liian kallis, emmekä halunneet leimauttaa viikon Rail Passiamme vielä ennen kuin oli pakko. Tuo maaginen lärpyskä olisi suonut mahdollisuuden myös toiseksi nopeimpien Shinkanseneiden käyttöön. Osakan ja Kioton välinen matka oli onneksi kuitenkin sen verran lyhyt, että se oli taitettavissa ihan helposti hitaammallakin kulkupelillä.

Japanin junamatkamme ensimmäinen kohde oli maan vanha pääkaupunki Kioto. Pääsimme varsin pian ottamaan ensikontaktin Japanin kehuttuun raideliikenteeseen, sillä heti saavuttuamme Finnairin suoralla lennolla Osakaan hyppäsimme Kiotoon vievään paikallisjunaan.

Ensimmäinen päivä meni aikaerosta toipumiseen. Nähtävyyksien katselu jäi vähemmälle. Pääsimme kuitenkin jo sushin makuun. Tutustuimme myös reissun ensimmäiseen izakayaan eli japanilaiseen pubiin. Nämä mutkattomat paikat sopivat mainiosti ruokailuun porukalla.

Tämän kesän lomamatkani, kahden viikon junamatka Japanissa, oli monellakin tapaa hyvin poikkeuksellinen. Ensinnäkin tämä oli käytännössä ensimmäinen isompi ulkomaanmatka, jonka tein ruokakuntamme ainoana edustajana. Vaimon sijaan matkaseurana minulla oli kolme kaveria. Toiseksi kohde ei ollut itse omien mieltymysteni mukaan valittu. Tämän kohteen valitsi yksi matkakumppaneistani, hän kun on kokenut Japanin kävijä ja kielen sekä kulttuurin tuntija. Hän myös toimi ikään kuin porukkamme matkaoppaana.

Japani ei jostain syystä ole koskaan minua valtavasti kiehtonut. Kun nyt kuitenkin tällainen tilaisuus tuli, en voinut mitenkään kutsusta kieltäytyä. Silläkään uhalla, että normaali lomakuviomme meni ihan sekaisin. Onneksi jätin vielä vähäsen kesälomaa jemmaan syyskuulle, jotta ruokakuntamme yhteinen matkakin on mahdollista toteuttaa.