Ranskan pääkaupungin Pariisin vanhimmasta osasta Citén saarelta löytyvä Conciergerie on ainakin historiasta kiinnostuneille sopiva vierailukohde. Tämä nykyisin osittain museona toimiva entinen vankila on parhaiten tunnettu Ranskan vallankumouksen ajan tapahtumista. Conciergerie toimi tuolloin giljotiinin asiakkaiden viimeisenä asuinsijana.

900-luvulta 1300-luvulle asti paikalla sijaitsi kuninkaan palatsi. Keskiaikaisesta palatsista on edelleen jäljellä yksi pylvässali. Palatsia laajennettiin eri kuninkaiden toimesta, kunnes 1358 hovi muutti sieltä Louvreen. Tällöin Conciergerie yhtenä palatsin osana jäi muuhun hallinnolliseen käyttöön. 1400-luvulla osasta rakennusta tehtiin vankila.

Portugalin pääkaupunki Lissabon ei ole ollut entisensä vuoden 1755 tuhoisan maanjäristyksen jälkeen. Sama pätee Carmon luostariin (Convento da Ordem do Carmo), joka kärsi maanjäristyksessä pahoja vaurioita. Luostarista on enää jäljellä vuonna 1423 valmistuneen goottilaisen katedraalin rauniot. Paikka toimii nykyään arkeologisena museona.

Luostari sijaitsee Chiadon kaupunginosassa pikkuisen Carmon aukion laidalla. Paikka on yhdellä Lissabonin kukkuloista, joten kävelymatkaan kannattaa varata hetkinen aikaa. Kiipeäminen kun ei suju yhtä nopsaan kuin tasamaalla kävely. Apuna voi toki käyttää Santa Justan hissiä. jonka avulla Carmon aukiolle pääsee jalkojaan väsyttämättä. Me saavuimme samalla mäellä sijaitsevalta Miradouro São Pedro de Alcântaran näköalapaikalta. Sinne olimme kivunneet jyrkän rinteen Rossion aukiolta, kun yllättäen Glórian funikulaari olikin remontissa.

Hagia Sofian museo, kuten monet muutkin Istanbulin keskeisimmistä turistinähtävyyksistä, sijaitsee Sultanahmetin alueella. Samalta alueelta löytyy suurin osa turistien suosimista hotelleista. Lähinnä turisteja ruokkivia ravintoloita löytyy alueelta myös paljon.

Hagia Sofia valmistui aikoinaan vuonna 537 ortodoksiseksi kirkoksi. Se toimi myös Konstantinopolin patriarkan istuimena. Ottomaanien vallattua Konstantinopolin vuonna 1453 Hagia Sofia muunnettiin pikavauhdilla moskeijaksi vallan vaihtumisen symbolina. Vuodesta 1935 asti Hagia Sofia on toiminut museona.

Taannoisella ilmaismatkallamme Tallinnaan vierailimme Viru-hotellin KGB-museossa. Osallistuimme museon englanninkieliselle kierrokselle, koska viime tipassa varaavalle suomenkieliset kierrokset olivat jo täynnä. Museoon on mahdollista tustusta vain opastetulla kierroksella, joita järjestetään suomen kielellä kolme päivässä ja siihen englannin-, venäjän- ja vironkieliset päälle. Ainakin kesäsesongin ulkopuolella museo on maanantaisin suljettu. Lippu maksaa 10€ per henkilö, hotelliasukkaat selviävät 8€ hinnalla. Kesäaikaan varauksen kanssa kannattaa olla hereillä, sillä museo on kuulemma varsin suosittu.

Varmasti kaikkien vähintään nimeltä tuntema Louvren taidemuseo Pariisissa on yksi maailman suurimmista museoista. Tämä entisessä kuninkaan palatsissa maajaansa pitävä museo on maailman vierailluin taidemuseo ja yleisestikin museoiden kokokisassa se jää kakkoseksi ainoastaan Washingtonin Smithsonian instituutille.

Ensimmäinen osa Louvresta rakennettiin linnoitukseksi 1100-luvulla. Sittemmin sitä on laajennettu useaan kertaan. Se palveli kuninkaan asumuksena pitkään, kunnes Ludwig XIV rakennutti Versaillesin linnan ja siirsi hovinsa sinne.

Päivän piipahdus Ruisrockiin poiki tämmöisen oheisvierailun. Yövyimme sunnuntain ja maanantain välisen yön hotellissa Turussa. Maanantai oli töistä vapaata, joten aikaa ylimääräisille aktiviteeteille löytyi. Parempi puolisko oli netistä löytänyt Louhisaaren kartanon ja kun matkaa Turusta oli vain vähän reilut 30 kilometriä, päätimme aloittaa kotimatkan ajamalla väärään suuntaan.

Askaisissa, nykyisin Maskun kunnan alueella, sijaitsevan Louhisaaren päärakennus edustaa Suomen oloissa varsin harvinaista palatsiarkkitehtuuria. En todellakaan odottanut Suomesta tällaisia paikkoja löytyvän laisinkaan. Paikka on nykyisin valtion omistuksessa ja se kuuluu kansallismuseon alaisuuteen.

Seattle on kiva kaupunki. Tykästyin siihen välittömästi matkaopasta lukiessani, vaikka en etukäteen siitä tiennyt oikein mitään. Kaupungissa ei kauheasti ole sellaisia kaikkien tuntemia nähtävyyksiä, mutta sen sijaan siellä on todella lupsakka tunnelma ja kaikenlaista vähän erilaista nähtävää. Kuten nyt vaikka tämä lasitaidetta esittelevä museo Chihuly Garden and Glass.

Kyseessä on Seattle Centerissä, tuossa vuoden 1962 maailmannäyttelyn tapahtumapaikassa, sijaitseva varsin tuore (avattu 2012) museo. Museo on omistettu lasitaitelija Dale Chihulyn teoksille. Maestro itse ei ole voinut puhaltaa lasia loukkaantumisensa jälkeen vuonna 1979. Hän kuitenkin opettaa muita ja suunnittelee teoksia edelleen.

New Yorkissa ei käy koskaan aika pitkäksi. Vaikka kaupungissa olisi käynyt useita kertoja aiemmin, löytyy aina jotain uutta ihmeteltävää. Yhtenä esimerkkinä vaihtelevasta nähtävyystarjonnasta toimikoon vaikkapa tämä käytöstä poistettu lentotukialus, joka pitää nyt majaansa Hudsonjoen rantalaiturissa Manhattanin 42. kadun länsipäässä.

USS Intrepid oli tositoimissa toisessa maailmansodassa Tyynen valtameren taisteluissa sekä modernisoinnin jälkeen myös Vietnamin sodassa. Sotavuosien jälkeen alusta on käytetty USA:n avaruusohjelmassa mereen laskeutuneiden sukkuloiden poimimistehtävissä.

Kambodžan pääkaupungissa Phnom Penhissä vieraillessamme tutustuimme muiden kohteiden ohella maan 40 vuoden takaisesta kansanmurhasta muistuttaviin museoihin. Kuoleman kentistä kirjoitin jo aiemmin ja nyt on vuorossa jokunen sana ja kuvanen itse kaupungista löytyvästä Tuol Slengin kidutusmuseosta.

Tuol Sleng oli punakhmerien vallakumouksen alkaessa koulu. Se kuitenkin muutettiin vankilaksi ja kuulustelukeskukseksi. Siellä vallankumouksen vihollisina pidätettyjä ihmisiä pidettiin epäinhimillisissä oloissa pienen pienissä selleissä. Ihmisiä myös kidutettiin julmasti. Kidutuksesta hengissä selvinneet kuljetettiin lopulta kuoleman kentille teloitettaviksi.

Edellisellä viikolla tuli kuluneeksi 40 vuotta punakhmerien valtaannoususta Kambodžassa. Siksi taas kaivelin kuva-arkistojemme kätköjä ja palautin mieleen muutaman vuoden takaisen vierailumme Phnom Penhissä kansanmurhan muistomerkkejä tutkimassa.

Kaikkiaan kommunististen punakhmerien neljä vuotta (1975-1979) kestäneen vallassaolon aikana arvioidaan noin viidesosan Kambodžan kansasta kuolleen. Tässä puhutaan siis noin 1,7 miljoonasta ihmisestä. Osa teloitettiin ja osa kuoli nälkään ja kulkutauteihin. Hallinnon tavoitteena oli luoda jonkinlainen hämmentävä ideaali maatalousyhteiskunta. Kaupungit tyhjennettiin ja ihmiset siirrettiin maaseudulle. Kaikenlaiset huvitukset kiellettiin ja ihmisten tuli uhrata koko elämänsä työnteolle.