Tarkoituksenamme oli roadtripin päätteeksi rauhoittua kahdeksi päiväksi Los Angelesiin joulun viettoon ennen tapaninpäivän paluulentoa Suomeen. Olimme varanneet joulunviettopaikaksemme huoneen kodikkaasta Channel Road Innistä aivan Santa Monican pohjoislaidalta. Paikka oli ennalta tuttu jo ensimmäiseltä Los Angelesin vierailultamme.

Suunnitelmamme oli kuitenkin ehtinyt matkan varrella hieman muuttua ja jouluaaton sijaan paluumme Los Angelesiin tapahtui siksi jo kaksi päivää aikaisemmin. Tarvitsimme siis majoituksen enkelten kaupungista myös jouluaattoa edeltäviksi kahdeksi yöksi.

Anaheimista parisen tuntia etelään päin ajeltuamme saavuimme seuraavaan kohteeseemme San Diegoon. Moottoritietä pitkin matka sujui nopsaan, vaikka lukuisista kaistoista huolimatta liikenne hetkittäin puuroutuikin mateluksi. Ajelimme suurimman osan matkasta äärivasemmalla kimppakyytikaistalla (eng. car pool). Kaliforniassa olet kimppakyytiläinen aina, jos autossasi on vähintään kaksi ihmistä. Välillä piti ihan kurkistella muihin autoihin, että oikeastiko niissä oli vain kuski yksin liikkeellä. Jep, oli niissä. Ei ihme, että on vähän ruuhkaa välillä.

San Diego on Kalifornian eteläisin suurkaupunki, jossa on noin puolitoista miljoonaa asukasta. Pääosa turisteista viihtynee kaupunkia ympäröivien rantojen tuntumassa ja itse keskusta jää vähemmälle huomiolle. Sinällään keskustan kaasulyhtykortteli (eng. Gaslamp Quarter) on ihan viihtyisää aluetta, mutta sen ulkopuolella tienoo muuttuu nopeasti nuhjuiseksi joka nurkalla nukkuvine kodittomineen. Epätyypillisinä turisteina me majoituimme aivan tämän alueen laidalla.

Matkamme jatkui pikaisen Santa Monican pysähdyksen jälkeen naapuripiirikuntaan Orangeen, joka on käytännössä kasvanut kiinni Los Angelesiin. Anaheimin kaupunkiin meidät toi aluksi jääkiekko-ottelu paikallisen ankkajengin ja Los Angelesin kuninkaiden välillä. Jääkiekko jäi meiltä kuitenkin näkemättä.

Anaheim vaikuttaa pikaisesti katsottuna yhdeltä valtavalta lähiöltä. Asukkaita tässäkin kaupungissa on yli 300 000, millä lukemalla se pääsee sijalle kymmenen Kalifornian kaupungeista. Anaheim on kehittynyt nykyiselleen oikeastaan Disneylandin vaikutuksesta. Aiemmin lähinnä maanviljelyn varassa elänyt yhdyskunta alkoi vuonna 1955 avatun huvipuiston vaikutuksesta muuntua kaupunkimaisempaan suuntaan. Aluksi puiston ympäristöön kohosi hotelleja ja muita majoitusliikeitä ja pian myös asutusta.

Hollywoodista matkamme jatkui Tyynenmeren rantamaisemiin Santa Monicaan. Aluksi meidän oli tarkoitus pysähtyä rannan tuntumaan kahden yön ajaksi, mutta lopulta teimme pienen rytminvaihdoksen ja jatkoimme matkaa Anaheimiin jo yhden yön jälkeen. Uhraus ei ollut kovin suuri, sillä myös matkamme viimeisen kahden yön majapaikka löytyi juuri Santa Monicasta. Meillä oli siis luvassa vielä lisää aikaa näiden rantamaisemien koluamiseen.

Emme olleet koskaan aiemmin yöpyneet kävelymatkan päässä Santa Monican laiturista. Tällä kertaa halusimme sijoittua juuri tälle alueelle päästäksemme kätevästi tutustumaan laituriin ja rantaan sen lähellä eri vuorokaudenaikoina. Sijainnin merkitys korostui Santa Monican osuuden lyhennyttyä vain yhden yön majoituksen pituiseksi. Visiitin lyheneminen tarjosi toisaalta myös mahdollisuuden valita hieman hintavampi majoitus räjäyttämättä samalla koko reissun budjettia.

Joulukuisen Kalifornian roadtripimme matkakertomus käynnistyy ensimmäisestä kohteestamme Hollywoodista. Tuo elokuvan taikaa huokuva Los Angelesin kaupunginosa vilisee filmitähtiä, punaisia mattoja ja ökyautoja. Kaikki on kimaltavaa ja kaunista eikä taivaalla näy pilven hattaraa. Päivät lumoavassa Hollywoodissa ovat aina täydellisiä, eikä mikään huoli voi niitä varjostaa.

Ja sitten minä heräsin. En voinut olla aloittamatta imelästi, vaikka todellisuudessa Hollywood on alueena kaikkea muuta kuin mitä sen nimeen ladatuista mielikuvista voisi päätellä. Jotenkin tuo mielikuvien ja todellisuuden välinen kontrasti on vain niin mehukkaan räikeä. Filmitähtiä emme vielä ole nähneet, mutta katujen varsilla telttailevia kodittomia sitäkin enemmän. Todennäköisemmin Hollywoodissa voi joutua aseellisen ryöstön uhriksi kuin törmätä filmitähteen. Yhtä lukuunottamatta kaikki suuret elokuvastudiot ovat kaikonneet alueelta, ja vaikka monissa teollisuushalleissa varmasti tehdään jotain elokuviin liittyvää, on silti Oscar-gaalan glamour Hollywoodin arjesta todella kaukana. Turistin kokema todellisuus löytyy jostain ääripäiden välimaastosta.

Kävimme joulukuussa juhlistamassa vaimoni syntymäpäivää kolmen viikon roadtripillä Kaliforniassa. Matkan alku- ja päätepisteenä toimi Los Angeles. Siinä välissä piipahdimme niin San Diegossa kuin naapuriosavaltio Arizonassakin, muutamia muita paikkoja unohtamatta.

Matkan varrelta löytyi paljon tuttuja elementtejä, kuten jo aiemmin hyväksi havaittuja hotelleja. Yhdistelimme mukaan sopivasti myös uutta ja ihmeellistä. Pysähdyimme ihan uusissa kaupungeissa ja tutuissakin paikoissa kiertelimme uusia nurkkia. Kävimme katsomassa niin amerikkalaista jalkapalloa, valtavia saguarokaktuksia kuin rannalla köllötteleviä hylkeitäkin.

Seuraava matkamme suuntautuu Kaliforniaan, jonne pakenemme Suomen synkkää sydäntalvea ja juhlistamme samalla vaimoni syntymäpäivää. Juhlakalu valitsi kohteen, joskin ennen valinnan lopullista lukitsemista kävimme läpi lukuisia muitakin vaihtoehtoja. Erityisesti mielessä oli Kambodža, joka jäi viime kesänä pois matkaohjelmasta. Päätimme kuitenkin piipahtaa tähän mielenkiintoiseen maahan mieluummin kovimman turistisesongin ulkopuolella. Palaamme aiheeseen siis myöhemmin.

Kalifornia ei ole meille mikään tyypillinen talvikohde, sillä siellä ei keskitalvella oli kovinkaan lämmintä. Odotettavissa on jopa kylmempää säätä kuin parina aikaisempana vuonna talvikohteeksi valitsemassamme Andalusiassa. Meille sopisivat yli 30 asteen lämpötilat paremmin kuin nämä alle 20 asteen lukemat. Andalusian kokemusten perusteella olemme kuitenkin todenneet valon määrän olevan vielä lämpöäkin tärkeämpi tekijä keskitalven matkakohteen valinnassa. Juuri valoa kun Suomen talvessa eniten tulee ikävä.

San Diegon vanhakaupunki on ensimmäinen eurooppalaisten asuttama paikka nykyisen Kalifornian osavaltion alueella. Espanjalaiset siirtolaiset perustivat linnoituksen ja lähetysaseman nykyisen Presidio Parkin alueelle vuonna 1769. Länsirannikon asuttaminen eteni tältä paikalta alkaen kohti pohjoista. Espanjalaisten taktiikkana oli perustaa uusi linnoitus ja lähetysasema aina päivämatkan päähän edellisestä. Nykyisin vanhakaupunki on suojeltu historiallinen kohde. Sekä Presidio Park että alueen toinen osa vanhankaupungin historiallinen puisto ovat USA:n historiallisesti merkittävien paikkojen rekisterissä.

Alkuperäisestä linnoituksesta ei ole enää nykyään nähtävillä muuta kuin hieman ääriviivoja. Linnoitus jäi oman onnensa nojaan 1820-luvulla, kun ensin lähetysasema siirtyi etäämmälle ja lopulta asutuskin levisi kukkulan juurelle, nykyisen historiallisen puiston alueelle. Siihen asti linnoitus oli ollut yhtä kuin kaupunki, mutta kaupungin rakentuessa muualle linnoitus jäi turhaksi.

San Diegon keskustan edustalla sijaitseva Coronadon saari muodostaa oikeastaan oman erillisen kaupunkinsa, mutta se usein mielletään isoveljensä osaksi. Ihan tarkalleen ottaen Coronado ei ole enää saari, sillä se on maayhteydessä mantereeseen kapean kannaksen kautta. Saareksi paikkaa siitä huolimatta kuitenkin kutsutaan.

Toisen maailmansodan aikaan USA:n armeija yhdisti Coronadon ja viereisen North Islandin toisiinsa peittämällä saarien välisen salmen. Yhä edelleen ison osan Coronadon alueesta haukkaa ilmavoimien tukikohta, joka sijaitsee North Islandin puoleisella osalla saarta. Aikoinaan San Diegossa kuvatun kasarileffa Top Gunin jatko-osaa on kuvattu juuri Coronadon tukikohdassa.

Eteläisessä Kaliforniassa sijaitseva Joshua Treen kansallispuisto on liki 3200 neliökilometrin kokoinen palanen autiomaata. Kansallispuisto on parhaiten tunnettu nimikkopuistaan, joiden suomenkielinen nimi on joosuanjukka. Tämä parsakasveihin kuuluva jukkapalmun sukulainen onkin varsin mielenkiintoinen ilmestys. Ei ihme, että autiomaan läpi kulkeneet mormonit näkivät puissa kädet kohotettuina viittoilevan Joosuan. Näin tuli nimi kasville. Lähin isompi kaupunki on San Bernardino lännen suunnassa. Majoituksen kannalta kätevä on myös Palm Springs, joka sijaitsee vielä lähempänä kansallispuistoa.

Tämä suuri vuonna 1994 perustettu kansallispuisto sijaitsee kahden autiomaan välimaastossa. Läntinen osa puistosta kuuluu Mojaven autiomaahan, joka on korkeammalla merenpinnasta, ja on siten ilmastoltaan viileämpi. Puiston itäosa puolestaan on matalammalla sijaitsevaa Coloradon autiomaata. Joosuanjukka viihtyy erityisesti Mojaven autiomaan puolella viileämmässä ilmastossa. Puut kasvavat paikoin mätsäisen tiheässä, kun taas toisin paikoin niitä on vain harvakseltaan.