En voi sanoa koronan varsinaisesti peruneen kesälomasuunnitelmiamme, koska emme olleet ehtineet tehdä mitään tarkkoja suunnitelmia ennen pandemian rantautumista Suomeen. Silti voin varmuudella sanoa, että emme olisi missään tapauksessa päätyneet nyt suunnitteilla olevaan vaihtoehtoon ilman koronaa. Tulossa on todellinen miljoonien mahdollisuuksien kesäloma, enkä ole ollenkaan varma, onko edes suurin osa näistä mahdollisuuksista positiivisia.
Helsinki on mainio matkakohde katutaiteesta kiinnostuneille. Kaupungista löytyy nykyisin paljon upeaa katutaidetta ja teosten löytäminenkin käy helposti. Ei tarvitse muuta kuin suunnata Katutaide Helsinki -sivustolle, josta kaikki katutaideteokset löytyvät selkeästi kartalle merkittyinä. En yritäkään tässä korvata tätä lähdettä, jota itsekin käytän, vaan pikemminkin nostan esille muutamia omia suosikkejani ja annan joitain käytännön vinkkejä. Lopuksi esittelen vielä kolme kävelyreittiä, joiden varrelle osuu useampia mielenkiintoisia teoksia.
Presidenttimme viettää kesänsä Naantalin Kultarannan huvilalla, jota ympäröi 54 hehtaarin puutarha. Itse huvilaan kutsutaan vain harvoja ja valittuja, mutta puutarhaan on mahdollista tavallisten tallaajienkin käydä tutustumassa. Kiitos tästä kuuluu Kultarannan rakennuttaneelle Alfred Kordelille. Hänen testamentissaan vaadittiin, että puutarhan on oltava yleisölle avoinna kerran viikossa.
Keravalla on jo aiemminkin muutettu purettavia rakennuksia taiteeksi, mutta tällä kertaa on hypätty suurempaan mittakaavaan. Nyt kokonainen Keravan kaupungin omistama viisikerroksinen kerrostalo on koristeltu 94 eri taiteilijan toimesta niin sisältä kuin ulkoakin päin Taiteen kotitaloksi. Tätä kokonaisuutta kannattaa tulla katsomaan jo vähän kauempaakin ja mielellään pian. Nämä teokset kun ovat nähtävillä vain rajoitetun ajan. Tarkkaa tietoa ovien sulkeutumisesti ei ole, mutta sisälle pääsee ainakin elokuun puoliväliin asti.
Nyt se sitten tapahtui, lähdimme vihdoin yöksi pois kotoa ensimmäisen kerran tänä vuonna. Kohteena oli Naantali, jossa vietimme viime viikonloppuna kaksi päivää vaihtelevassa säässä. En aiemmin ole kotimaan seikkailuistamme viitsinyt blogiini juuri kirjoitella. Nyt koronapandemian myötä monta kuukautta lähinnä kotona kökötettyämme tämä pieni irtiottokin tuntui jo melkein kuin maailmanympärimatkalta, tai ainakin pitkältä viikonlopulta Keski-Euroopassa.
Suomen jäänmurtajalaivaston kuusi alusta viettävät kesäkauden laiturissaan Katajanokalla Helsingissä. Samainen Merikasarmin laituri on toiminut niiden kesänviettopaikkana 1970-luvulta asti. Hyvällä tuurilla ainakin osan aluksista voi nähdä laiturissa talvellakin. Viime vuosien leudot talvet kun ovat tarjonneet murtajille lepohetkiä myös tänä normaalisti työntäyteisenä vuodenaikana.
Todella hyvä jäätelö on niin harvinainen herkku, että sen perässä kannattaa jo vähän matkustaakin. Me matkustimme kesäkuun lopulla Porvooseen. Tokihan tämä varsinainen silmäkarkki kaupungiksi oli muutoinkin kiva kohde helteisenä kesäpäivänä, mutta joka tapauksessa matkakohde oli tällä kertaa valittu ensisijaisesti jäätelön takia.
Helsingin yksi tunnetuimmista muistomerkeistä ja samalla suosituimmista vierailukohteista on ehdottomasti Sibelius-monumentti, joka on kuvanveistäjä Eila Hiltusen käsialaa. Tämän Suomen kansainvälisesti tunnetuimmalle säveltäjälle Jean Sibeliukselle omistetun muistomerkin edustalta voi normaalioloissa liki milloin tahansa löytää ryhmän turisteja itseään kuvaamasta. Vuosittainen vierailijamäärä kun nousee puoleen miljoonaan. Muistomerkki tuo useimmille ensimmäisenä mieleen urkupillit. Pillien lisäksi veistokseen kuuluu Sibeliuksen kasvokuva, joka nököttää niiden oikealla puolella kallion päällä. Kasvokuva ei kuulunut teoksen alkuperäiseen suunnitelmaan, vaan se lisättiin mukaan vasta teoksen moderniuden herättämän närän myötä.
Puistomaisen vehreä Haagan kaupunginosa Helsingissä on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka ihan itsessäänkin. Alue on kätevästi saavutettavissa keskustasta käsin junalla tai bussilla. Haagan todellinen helmi löytyy kuitenkin lyhyen kävelymatkan päästä Huopalahden asemalta. Kyseessä on kaikille avoin kaupungin puisto, joka tunnetaan nimillä Alppiruusupuisto ja Rodopuisto. Puiston lukuisien alppiruusujen ja atsaleoiden paras kukinta alkoi viikko sitten ja kukintaa jatkuu vielä arviolta viikon verran. Paras hetki puistossa vierailemiseen kesän 2020 osalta on siis juuri nyt.
Tämä kevät on ollut todellakin erilainen kuin mitä vielä maaliskuun alussa osasin odottaa. Pois jäivät suunnitellut matkat Kambodžaan ja Ranskaan, samoin kuin työmatka Norjaan. Tallinnan risteilykään ei toteutunut. Työ ja kaikki muukin elämä siirtyi tapahtuvaksi miltei pelkästään kotona neljän seinän sisällä. Kesäkuun kolkutellessa jo ovelle tätä uutta normaalia on jatkunut nyt kaksi ja puoli kuukautta. Tässä voisikin olla hyvä yhteenvedon paikka.
