Hongkongin saaren etelärannalla sijaitseva Stanleyn kylä on tunnelmaltaan hyvin kaukana saaren pohjoisrannan business-keskustasta, vaikka välimatkaa ei paljoa olekaan. Poissa ovat korkeat toimistotalot. Tilalla on hiekkarantaa, rantapromenadia ja värikkäitä pieniä veneitä. Laiturilla tuntuu olevan jatkuvasti jokin valokuvaussession menossa. Kun vielä bussimatka Centralista tarjoaa hienoja maisemia, kannattaa ehdottomasti muutama dollari sijoittaa ja lähteä ajelulle.

Stanleyn kantoninkiinalainen nimi Check Chue viittaa rosvon toimipaikkaan. Legendan mukaan nimen rosvo on kuuluisa Cheung Po Tsai, joka oli merirosvo. Englanninkielinen nimi Stanley kylälle annettiin Lordi Stanleyn mukaan. Stanley toimi Englannin ulkoministerinä Hongkongin siirtyessä brittikomentoon vuonna 1842. Stanley, siis kylä, ei ministeri, oli brittien ensimmäinen hallintokeskus Hongkongissa ennen kuin se siirrettiin nykyisen Centralin alueelle.

Vuodesta 1976 asti New Yorkin Union Squarella toiminut maatilatori Union Square Greenmarket tarjoaa lähialueella tuotettuja herkkuja Manhattanilla asuvien ihmisten käyttöön. Lähiruoka onkin alueella suosittua. Ja miksipä ei olisi, sillä alueella asuu lähinnä vain varakkaita ihmisiä. Jos on varaa Manhattanilla asumiseen, on kyllä varaa syödä vähän paremmin.

Union Square sijaitsee Manhattanin saaren eteläpuoliskolla samannimisessä kaupunginosassa. Tori on toiminnassa maanantaisin, keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin klo 8-18. Muina aikoina aukio näyttää varsin tyhjältä. Torilla tuotteitaan myyvät tuottajat itse. Myyntipisteiden määrä vaihtelee vuodenajan mukaan. Parhaimmillaan paikalla on 140 myyntipistettä. Myyjät tulevat keskimäärin 90 mailin eli 145 kilometrin päästä. Kohtalaisen läheltä ovat tuotteet siis lähtöisin.

Minä pidän vanhoistakaupungeista kapeine kujineen. Kuivumassa riippuvat pyykit ovat aina ehdottomasti plussaa. Siksipä viihdynkin mainiosti myös Nizzan vanhassakaupungissa. Tämä linnakukkulan kainalossa sijaitseva kohtalaisen kompakti alue on selkeä suosikkini Nizzan alueista. Syksyn 2018 vierailulla vietimmekin aikaa näillä kapeilla kujilla joka päivä.

Vanhakaupunki on mielestäni tämän pienen hehkutuksen ansainnut. Minulla ei ole kauheasti kerrottavaa sen nähtävyyksistä, koska minulle niitä tärkeämpää on vain päämäärätön vaeltelu kapeilla kujilla. En osaa luetella gallerioita, joita kuulemma alueella on. Kirkoistakin tunnen vain yhden. Sen sijaan minulla on joukko valokuvia, joissa on värikkäitä, omituisen muotoisia ja kaikin tavoin viehättäviä vanhoja taloja, ikkunaluukkuja, kukkia ikkunoilla ja niitä pyykkejä kuivumaan ripustettuina. Nämä ovat niitä nähtävyyksiä, joita minä Nizzan vanhastakaupungista etsin.

Memphisin kuulu baarikatu Beale Street on hyvin rauhallinen päiväsaikaan. Illan pimetessä paikka kuitenkin herää henkiin. Elävä blues- ja rock-musiikki raikaa joka puolella ja ihmiset vaeltavat baarista toiseen.

Beale Streetin maine bluesmusiikin kotina sai alkunsa jo 1860-luvulla, jolloin kiertelevät afro-amerikkalaiset muusikot alkoivat esiintyä Memphisissä. Tällöin tosin katu tunnettiin vielä nimellä Beale Avenue.

New Yorkin pääkirjasto sijaitsee Midtownissa 5. avenuen varrella 40. ja 42. kadun välissä. Paikka on tärkeä varmasti myös kirjastona, mutta turistin näkökulmasta katsoen se on erityisesti merkittävä rakennuksena. Tätä vuonna 1911 valmistunutta uusbarokkiluomusta Stephen A. Schwarzman Buildingia ei voi olla huomaamatta ohi kävellessä. Sen verran silmiinpistävän erilainen se on verrattuna lähialueen muihin rakennuksiin. Tuollainen muhkea ja koristeellinen kivirakennus erottuu hyvin lasiseinäisten toimistotornien joukosta. Olen löytänyt itseni sitä ihailemasta jokaisella New Yorkin vierailullani.

Tämä ikoninen rakennus on vilahdellut useissa tv-sarjoissa ja elokuvissa. Sinkkuelämää-elokuvassa kirjasto oli häiden näyttämönä (vai mites niille häille kävikään?). Haamujengi Ghostbusters havaitsi siellä tapahtuvan outoja. Katastrofielokuvassa The Day After Tomorrow päähenkilöt hakeutuvat kirjaston sisälle suojaan nopeasti kylmenevältä säältä. Kokoelmassa kun riittää polttoainetta lämpimänä pysymiseen. Näistä esiintymisistä johtuen kirjastorakennus näyttää varmaankin tutulta, vaikka sen näkisi vasta ensimmäisen kerran.

Chalongin buddhalainen temppeli on tärkein Phuketin saaren temppeleistä. Se on omistettu kahdelle  munkille, jotka auttoivat ihmisiä vuonna 1876 kiinalaisten kaivosmiesten kapinoidessa. Munkkien yrttituntemuksesta oli apua väkivaltaisuuksissa siipeensä saaneille ihmisille. Temppelin alueella on useita rakennuksia, mutta upein näistä on vaaleanpunainen pagodi.

Chalongin temppeli ei erityisesti poikkea monista muista Thaimaan temppeleistä. Pääosa temppelialueen rakennuksista on tyypillisiä thai-temppeleitä bling bling -koristeluineen kaikkineen. Myös Phuket Citystä löytyy kovasti samanlainen temppeli. Silti tuo vaaleanpunainen pagodi jo itsessään on niin hieno, että vierailu Chalongin temppelissä kannattaa. Rakennus on ehdottomasti hienoin Phuketissa näkemäni pagodi.

Arkansasin osavaltion pääkaupunki Little Rock ei kuulu USA:n tunnetuimpiin kaupunkeihin. Tämä ei ole mikään ihme, sillä koko Arkansas ei kauheasti turisteja onnistu houkuttelemaan. Kun nyt kuitenkin Little Rockiin olimme päätyneet, ajattelimme ottaa selvää sen nähtävyyksistä. Mielenkiintoisimmaksi osoittautui vanha rautatiesilta Juncion Bridge, joka yhdistää Little Rockin  Arkansasjoen takana sijaitsevaan North Little Rockin kaupunkiin.

Junction Bridge valmistui vuonna 1884. Se toimi rautatiesiltana sadan vuoden ajan, kunnes vuonna 1984 junaliikenne radalla lopetettiin. 2000-luvun alussa sillasta alettiin puuhata kevyen liikenteen väylää joen yli. Projekti valmistui vuonna 2008 osana Arkansas River Trail -reittiä. Tämä 27 kilometrin ulkoiluväylä hyödyntää muutoinkin käytöstä poistettua rautatietä.

Citén saarella sijaitseva kappeli Sainte-Chapelle on yksi upeimmista goottilaisen arkkitehtuurin luomuksista Pariisissa. Tämän on paljon sanottu, sillä Pariisissa näitä herkkuja on paljonkin. Sainte-Chapelle, suomeksi pyhä kappeli, toimi aikoinaan Ranskan kuninkaallisena kappelina. Sittemmin Sainte-Chapellen ympärille on rakennettu virastorakennus. Siispä nykyisin tämä aiemmin kuninkaalliseen palatsiin kuulunut kappeli sijaitsee viraston sisäpihalla. Sainte-Chapelle tunnetaan parhaiten upeista lasimaalauksistaan, jotka ovat maailman hienoimpia jäljellä olevia 1200-luvun taidonnäytteitä lajissaan.

Sainte-Chapelle kärsi monien muiden Ranskan merkkirakennusten tapaan vaurioita vallankumouksen vuosina. Onneksi osa ikkunoista säilyi ja lasimaalauksista jopa kaksi kolmasosaa on edelleen alkuperäisiä. Rakennus restouroitiin alkuperäiseen loistoonsa 1800-luvulla. Joskin myöhemmissä tutkimuksissa 1800-luvun restauroinneissa käytetyt värit ovat osoittautuneet alkuperäisiä hennommiksi.

Nizzan rantakatu Promenade des Anglais on kenties kaupungin tunnetuin paikka. Tämä noin seitsemän kilometrin pituinen rantaviivaa seuraileva katu alkaa Nizzan lentokentältä päättyen suunnilleen linnakukkulan juurelle. Kävelykadulla on erilliset kaistat jalankulkijoille ja pyöräilijöille.

Promenade des Anglais, suomeksi englantilaisten kävelykatu, sai nimensä rahoittajiltaan. Englantilaiset aristokraatit olivat pakoilleet Britannian kalseaa talvea Nizzaan jo 1700-luvun loppupuoliskolta alkaen. Vuonna 1820 talvi oli kylmä myös Ranskassa ja Nizzaan saapui suurin joukon kerjäläisiä. Englantilaiset ylimykset päättivät helpottaa kurjien elämää tarjoamalla heille töitä. Sopivaksi projektiksi valikoitui kävelykadun rakentaminen rannan tuntumaan.

Pilvenpiirtäjät tuovat varmasti monelle mieleen juuri New Yorkin Manhanttanin. Silti ensimmäiset pilvenpiirtäjät valmistuivat Chicagoon ja korkeimmat rakennukset ovat jo pitkään löytyneet Aasiasta. Manhattan ei nykyisin enää komeile edes pilvenpiirtäjien määrässä tilastojen kärjessä. Tilanne oli kuitenkin toinen 1920-luvulla, jolloin Manhattanilla kisailtiin tosissaan maailman korkeimman rakennuksen tittelistä. Yksi kisaaja oli Chrysler Building, joka ehtikin pitää johtoasemaa hallussaan miltei vuoden ajan. Korkeampia taloja on sittemmin valmistunut monia, mutta ainakin minun silmissäni yksikään niistä ei ole ohittanut Chrysler Buildingia yhdessä asiassa: minulle Chrysler Building on edelleen Manhattanin upein pilvenpiirtäjä.

Chrysler Building sijaitsee Manhattanin Midtownissa lähellä Grand Central -rautatieasemaa. Rakennus on kaikkiaan 318,9 metriä korkea. Sen valmistumisen jälkeisinä vuosina kaksi ensimmäistä kerrosta toimivat Chryslerin autojen näyttelytilana, jonne yleisöllä oli vapaa pääsy. Rakennuksen 71. kerroksessa sijaitsi myös näköalatasanne. Valitettavasti nykyisin rakennus ei enää ole yleisölle avoin, näköalatasannekin suljettiin vuonna 1945. Ainoastaan aulaan pääsee vierailemaan.