Arizonassa USA:ssa sijaitseva Grand Canyon on upea paikka. Upeiden maisemien ihailuun voi helposti hurahtaa useampikin päivä. Tai sitten voi retkeillä muutamalla näköalapaikalla yhden päivän verran. Jo yhdeltä näköalapaikalta jaksaa näkymää tuijotella pitkän tovin.

Tällainen yhden päivän näköalavierailu oli meillä suunnitelmissa viime kesänä osana roadtripiä. Valitettavasti meillä pikapyrähdykseen olennaisesti liittyvä riski huonosta säästä konkretisoitui ikävästi. Luontoäidin oikkujahan ei pysty koskaan ennakoimaan. Kohdalle sopivasti sattunut ukkosmyrsky teki näköalapaikoilla vierailun paitsi erittäin epämukavaksi myös jo hieman vaaralliseksi. Bussitkin lopettivat turistien viemisen eteenpäin ja näin jouduimme palaamaan lähes tyhjin käsin hotelliimme Williamsin pikkukaupunkiin reilun tunnin ajomatkan päähän kanjonista. Yllä oleva kuva on bussipysäkiltä napattu.

Maaliskuun alkupuolella tarjoutui tilaisuus pyrähtää viikonlopun pituiselle työmatkalle Latvian pääkaupunki Riikaan. Minulla ei ollut aiempaa kokemusta Latviasta ja muutenkin Baltiassa olen käynyt vain parin Tallinnassa vietetyn iltapäivän verran. Ohjelmaa oli tarjolla sen verran paljon, ettei itse kaupunkiin tutustumiseen jäänyt kauheasti aikaa. Lauantaina jalkauduimme pienellä porukalla omatoimisesti kaupungille ja sunnuntaina pääsimme liikkeelle ihan paikallisoppaan johdolla.

Opastamattomalla kierroksella emme saaneet kauheasti aikaiseksi, mitä nyt yhden ostoskeskuksen katolta kävimme pari valokuvaa ottamassa ja yhdessä oluttuvassa pikaisesti piipahtamassa.

Pariisin reissumme ei sattunut kuumimpaan sesonkiaikaan. Saavuimme kaupunkiin tapaninpäivänä ja poistuimme seuraavan vuoden toisena päivänä. Matkan kesto oli tasan viikko. Samalle aikajänteelle Aasiaan tai jonnekin muualle lämpimään matkaava olisi joutunut pulittamaan reilun joululisän. Pariisiin sen sijaan pääsi jopa tarjoushinnalla. Aasiaanhan meidänkin oli tarkoitus mennä, mutta päätimme säästää jonkun roposen ja vaihtaa kohteet päittäin seuraavan kesäloman kanssa.

Näin lähellä sijaitseviin kohteisiin olemme aina suosineet suoria lentoja. Finnair toimi tällä kertaa lentoyhtiönä. Lennot ostimme poikkeuksellisesti suoraan Finnairilta, sillä saimme sitä kautta ne edullisimmin.

Majoituimme kolmeksi yöksi Latinalaiskorttelin alueelle pieneen Hôtel du Collège de France -hotelliin. Neljä viimeistä yötä vietimme aiemmilta reissuilta tutulla Oopperan alueella Richmond Opera -hotellissa. Latinalaiskorttelin alue oli varsin miellyttävä uusi asuinpaikkatuttavuus, mutta hotellimme kanssa oli vähän ongelmia. Osin kyse oli huonosta tuurista, mutta en silti kyseiseen hotelliin majoittuisi uudemman kerran. Huomattavasti rauhallisemmat yöunet saimme reissun jälkimmäisen puoliskon aikana.

Useilla aiemmillakin Pariisin reissuilla olemme keskustelleet d’Orsayn museoon menemisestä. Koskaan kuitenkaan se ei ole päiväohjelmaan mahtunut. Tällä kertaa päätimme ottaa useammankin aiemmin vierailemattoman kohteen ohjelmaan. Museot ovatkin hyviä kohteita vierailtavaksi talvella. Kesällä taas on mukavampi tutkia ulkona sijaitsevia nähtävyyksiä.

Kävimme jo Palais Garnierin kierroksen jälkeen d’Orsayn ulkopuolella vilkaisemassa jonotilannetta. Lippuluukun jono oli aivan tolkuttoman pitkä. Lonely Planet varoittelikin, että d’Orsay on hyvin suosittu. Osasyynä tähän on museon hallittavissa oleva koko. Esim. Louvre on niin valtava, ettei siihen tutustumiseen riitä edes parin viikon reissu yhden päivän piipahduksesta puhumattakaan.

Olemme useinkin Pariisissa käydessämme majoittuneet Oopperan alueelle ja liikkuessamme käyttäneet Operan metroasemaa. Metroasemalle kulkiessa ei voi olla huomaamatta vanhaa oopperatalo Palais Garnieria. Tällä kertaa päätimme käydä katsomassa tätä nykyään lähinnä baletin näyttämönä toimivaa rakennusta sisältäkin päin.

Vierailulippu maksaa 10 euroa. Opastetun kierroksen saa 14,50 eurolla. Suosittelen opastusta, jota on tarjolla sekä englanniksi että ranskaksi. Ainakin meidän oppaamme oli aivan loistava ja osasi kertoa mainioita yksityiskohtia rakennuksen vaiheista. Seuraavaksi kertomani lyhyt kuvaus rakennuksen historiasta on osa oppaan kertomasta.

Olemme käyneet aiemminkin piipahtamassa nykytaiteen museo Centre Georges Pompidoussa, mutta silloin olemme vain ihailleet yläkerran näkymiä, emme varsinaista taidetta. Tuskin tälläkään kertaa olisimme muutoin paikalle pöllähtäneet, mutta silmiin osui kadun varrelta mainos Jeff Koonsin näyttelystä. Herran töitä oli esillä New Yorkissa kesällä ja silloin emme niihin isommin ehtineet tutustumaan. Kun nyt museoon ei pahemmin jonoakaan ollut, päätimme herran töitä käydä katsomassa.

Ihan aluksi museoon pyrkiville pieni käytännön vinkki. Ulkona on kaksi erillistä jonoa. Toinen on etukäteen lippunsa hankkineille ja toinen liputtomille. Liputtomien jono näkyi olevan reilusti pidempi ensimmäistä kertaa ohi kävellessämme. Kävimme välissä kahvilla ja palattuamme jono oli huomattavasti lyhentynyt. Eräs museon näyttelyistä oli tosin juuri päättymäisillään, joten kyse saattoi olla viimeisten päivien ruuhkasta. Joka tapauksessa museon nettisivuilta voi lippuja hankkia etukäteen (lipun ostaminen näkyy toimivan vain ranskaksi ainakin nopsasti katsoen).

Vietimme uuttavuotta Pariisissa. Lähdimme reissuun jo tapaninpäivänä ja palasimme viikon päästä siitä, eli uuden vuoden toisena päivänä.

Toisin kuin ehkä voisi hätäisesti kuvitella, on Pariisi mitä mainioin kaupunki talvella vierailtavaksi. Tokihan keli ei ole yleensä parhaimmillaan, mutta oikealla pukeutumisella siitä selviää. Meidän onneksemme vettä sateli vain ensimmäisenä iltana. Sen jälkeen lämpötila putosi nollan alapuolelle, eikä sieltä kovin ylös ehtinyt ennen kotiin paluuta kohotakaan. Tämä tiesi paljon sinistä taivasta ja aurinkoa.

Talvella poistuisin mieluiten Suomesta kokonaan ja katoaisin jonnekin lämpimään. Valitettavasti tämä ei ole aina mahdollista. Pimeyden kanssa vielä tulisin toimeen, mutta kylmyys ei sovi minulle lainkaan. Siksi en myöskään erityisesti pidä lumesta.

Tästä huolimatta lumen laskeuduttua maahan sopivasti jouluksi nappasin kameran mukaan ja kävin pienellä kävelykierroksella Helsingin keskustassa. Ja joudun kyllä myöntämään, että lumipeitteinen kaupunki näyttää paremmalta kuin musta ja synkkä vesisateinen kaupunki.

Vastaan tuli edullinen tarjous, johon kuului kelvolliseen yhteishintaan yöpyminen Hotelli Kämpin premium deluxe -huoneessa sekä kolmen ruokalajin historiallinen illallismenu hotellin ravintolassa alkumaljoineen ja ruokajuomineen. Emme voineet olla tätä käyttämättä.

Illallisesti kerron tarkemmin Sapuskalle!-blogini puolella. Tässä muutama sananen itse hotellivierailusta.

Hotellin kaikki tilat huokuvat arvokkuutta, jota tällaisesta hienosta historiallisesta rakennuksesta voisi olettaakin löytyvän. Vastaanottoaula avautuu ylöspäin kokoustiloja sisältävään toiseen kerrokseen asti. Käytävillä on tarjolla istuimia ja muita huonekaluja hauskoina yksityiskohtina.

Useat ovat kyselleet kesän roadtripin jälkeen niitä perinteisiä kysymyksiä, kuten ”mikä oli parasta?”. Tässä muutamia hajanaisia havaintoja sekä positiiviselta että negatiiviselta puolelta.