Kowloonin eteläkärjestä löytyvä kävelykatu Tsim Sha Tsui Promenade lienee pakollinen kohde kaikille Hongkongissa vieraileville turisteille. Tai jos ei ole, niin ainakin pitäisi olla.

Vierailimme Hongkongissa viikon ajan huhtikuussa pari vuotta sitten. Keli oli varsin sumuinen ja harmaa melkein koko vierailumme ajan. Tsim Sha Tsui Promenadelta avautuva hieno näkymä Hongkongin saaren pilvenpiirtäjiä kohti näytti sumussa varsin unenomaiselta.

Meidän ensimmäinen New Yorkin matkamme tapahtui vuonna 2002. Pyrähdys oli vain kahden päivän mittainen ja siitä jäi aivan tyystin vääränlainen kuva koko paikasta. Vaikka kävelimme Manhattanin eteläkärjestä Midtowniin asti, emme silti nähneet juuri muuta kuin korkeita taloja. Niinpä korkeat talot olivat se, mitä kaupungista jäi päällimmäisenä mieleen. Tämä harhakuva oikeastaan vei kiinnostuksen paikkaa kohtaan ja meni melkein kymmenen vuotta ennen kuin palasimme paikalle yhdessä uudestaan.

Oikeastihan New York on täynnä mitä erilaisempia kaupunkiympäristöjä. Joukkoon mahtuu toki niitä korkeita taloja, jotka ovat pieninä määrinä oikein kivoja nekin. Osa pilvenpiirtäjistä on oikeasti todella upeita, kun vähän tarkemmin katsoo.

Kambodžan pääkaupungissa Phnom Penhissä vieraillessamme tutustuimme muiden kohteiden ohella maan 40 vuoden takaisesta kansanmurhasta muistuttaviin museoihin. Kuoleman kentistä kirjoitin jo aiemmin ja nyt on vuorossa jokunen sana ja kuvanen itse kaupungista löytyvästä Tuol Slengin kidutusmuseosta.

Tuol Sleng oli punakhmerien vallakumouksen alkaessa koulu. Se kuitenkin muutettiin vankilaksi ja kuulustelukeskukseksi. Siellä vallankumouksen vihollisina pidätettyjä ihmisiä pidettiin epäinhimillisissä oloissa pienen pienissä selleissä. Ihmisiä myös kidutettiin julmasti. Kidutuksesta hengissä selvinneet kuljetettiin lopulta kuoleman kentille teloitettaviksi.

Edellisellä viikolla tuli kuluneeksi 40 vuotta punakhmerien valtaannoususta Kambodžassa. Siksi taas kaivelin kuva-arkistojemme kätköjä ja palautin mieleen muutaman vuoden takaisen vierailumme Phnom Penhissä kansanmurhan muistomerkkejä tutkimassa.

Kaikkiaan kommunististen punakhmerien neljä vuotta (1975-1979) kestäneen vallassaolon aikana arvioidaan noin viidesosan Kambodžan kansasta kuolleen. Tässä puhutaan siis noin 1,7 miljoonasta ihmisestä. Osa teloitettiin ja osa kuoli nälkään ja kulkutauteihin. Hallinnon tavoitteena oli luoda jonkinlainen hämmentävä ideaali maatalousyhteiskunta. Kaupungit tyhjennettiin ja ihmiset siirrettiin maaseudulle. Kaikenlaiset huvitukset kiellettiin ja ihmisten tuli uhrata koko elämänsä työnteolle.

Aikoinaan ihan ensimmäisellä Pariisin matkalla eksyimme latinalaiskorttelin alueella lounaalle pieneen bretagnelaiseen crêperavintolaan nimeltään Crêperie des Pecheurs. Ruokalistalla tosiaan oli lähes pelkästään täytettyjä lettuja sekä suolaisina että makeina. Muutama annos mereneläviä oli näiden lisäksi otettu mukaan. Juomana tarjoiltiin todella hyvää bretagnelaista omenasiideriä.

Paikka on edelleen olemassa, eikä se ole juuri muuttunut. Ravintola on sisustettu kovin merihenkisesti. Olo on kuin olisi syömässä ahtaassa vanhassa laivassa. Ensimmäisellä reissullamme halusimme vielä viimeisenä päivänä palata tähän ravintolaan, mutta sen löytäminen tuotti hieman ongelmia. Lopulta kuitenkin onnistuimme ravintolan paikallistamaan.

Riikassa kävin noin kuukautta aiemmin työmatkalla. Nyt päätimme ihan omatoimisesti piipahtaa pääsiäisviikonloppuna yöpymässä Tallinnassa. Minulle tämä oli ensimmäinen yöpyminen Virossa. Parempi puolisko on tällä sektorilla kokeneempi. Matka taittui Viking XPRS-laivalla. Lakon uhka hieman loi jännitystä reissun onnistumisen suhteen, mutta onneksi työtaistelulta vältyttiin.

Aiemmilla pikapyrähdyksillä Tallinnassa olen ehtinyt lähinnä kiertelemään vanhassa kaupungissa. Hotellimme Nordic Hotel Forum sijaitsi ihan vanhan kaupungin nurkalla. Jälleen askel vei suoraan mukulakivikaduille ja siellähän se aika taas kului pääosin.

Varasimme matkan pakettina Vikingin kautta. Tämä näytti olevan halvin vaihtoehto. Joku matkatoimisto tarjosi kohtalaisen saman hintaista pakettia, mutta aikataulut eivät kuulostaneet siinä paketissa yhtä hyviltä. Vikingin laiva-hotelli -paketin hinnaksi muodostui 165€ kahdelta hengeltä sisältäen hytin molempiin suuntiin Viking XPRS -laivalla. Hytti oli ehkä ylimääräistä luksusta ja ilman sitä olisi selvinnyt viitisen kymppiä edullisemmin. Mutta olihan se toki mukava jättää ulkovaatteet ja reput hyttiin laivalla liikuskellessa.

Bangkokista kun tuli tällainen juttu kirjoitettua, niin miksipä ei New Yorkistakin. Manhattanhan se on se pilvenpiirtäjien oikea koti. Olkoonkin, että Hongkongissa on näitä tötteröitä paljon enemmän.

Varsinainen klassikko New Yorkin näköalapaikoista on Empire State Buildingin näköalatasanne, joka sijaitsee tornin 86. kerroksessa. Useina aikoina päivästä tämä on myös varsin suosittu, eli kannattaa varautua jonotukseen. Enemmän maksamalla on mahdollista päästä myös ylemmälle näköalatasanteelle 102. kerroksessa. Täällä tosin näkymiä katsellaan lasin läpi. Ylempi tasanne ei myöskään ole auki aina.

Mikäli tarkoitus on viettää aikaa pidempään Empire State Buildingin näköalatasanteella esimerkiksi auringonlaskua ja valojen syttymistä katsellen, on syytä huomioida, ettei näköalatasanteella ole lainkaan istumapaikkoja. Henkilökunta myös pitää hyvin tehokkaasti huolta, etteivät vierailijat istuskele lattioilla. Pidemmän ajan viettäminen näköalatasanteella on siis erittäin epämiellyttävää. Saavuimme kerran itse juuri vähän ennen auringonlaskua, jolloin jonot olivat lähes olemattomat ja vietimme tornissa aikaa parisen tuntia. Oli vähän tylsää, vaikka näkymät olivatkin hienot.

Tulevaa kesälomaa odotellessa on pakko jo vähän muistella aiempia käyntejä samoilla tienoilla. Tällä kertaa katsotaan aihetta vähän toisesta näkökulmasta.

Thaimaan pääkaupunki Bangkok on nimittäin kaupunkimaisemaa mielellään lintuperspektiivistä tarkkaileville ihmisille mainio paikka. Itse vahvasti korkeanpaikankammoisena en kuulu tähän porukkaan, mutta onpa sitä silti tullut parissa tornissa käytyä.

Bangkokista löytyy muiden hassutusten lisäksi maailman korkein ulkoilmabaari, Sky Bar, joka sijaitsee State Tower -tornitalon 64. kerroksessa. Paikka aukeaa juuri sopivasti iltakuuden aikaan auringon ollessa laskusuunnassa. Vieraillessamme tuolla keväällä 2012 paikka oli vielä maltillisesti kansoitettu.

Maaliskuun alkupuolella tarjoutui tilaisuus pyrähtää viikonlopun pituiselle työmatkalle Latvian pääkaupunki Riikaan. Minulla ei ollut aiempaa kokemusta Latviasta ja muutenkin Baltiassa olen käynyt vain parin Tallinnassa vietetyn iltapäivän verran. Ohjelmaa oli tarjolla sen verran paljon, ettei itse kaupunkiin tutustumiseen jäänyt kauheasti aikaa. Lauantaina jalkauduimme pienellä porukalla omatoimisesti kaupungille ja sunnuntaina pääsimme liikkeelle ihan paikallisoppaan johdolla.

Opastamattomalla kierroksella emme saaneet kauheasti aikaiseksi, mitä nyt yhden ostoskeskuksen katolta kävimme pari valokuvaa ottamassa ja yhdessä oluttuvassa pikaisesti piipahtamassa.

Pariisin reissumme ei sattunut kuumimpaan sesonkiaikaan. Saavuimme kaupunkiin tapaninpäivänä ja poistuimme seuraavan vuoden toisena päivänä. Matkan kesto oli tasan viikko. Samalle aikajänteelle Aasiaan tai jonnekin muualle lämpimään matkaava olisi joutunut pulittamaan reilun joululisän. Pariisiin sen sijaan pääsi jopa tarjoushinnalla. Aasiaanhan meidänkin oli tarkoitus mennä, mutta päätimme säästää jonkun roposen ja vaihtaa kohteet päittäin seuraavan kesäloman kanssa.

Näin lähellä sijaitseviin kohteisiin olemme aina suosineet suoria lentoja. Finnair toimi tällä kertaa lentoyhtiönä. Lennot ostimme poikkeuksellisesti suoraan Finnairilta, sillä saimme sitä kautta ne edullisimmin.

Majoituimme kolmeksi yöksi Latinalaiskorttelin alueelle pieneen Hôtel du Collège de France -hotelliin. Neljä viimeistä yötä vietimme aiemmilta reissuilta tutulla Oopperan alueella Richmond Opera -hotellissa. Latinalaiskorttelin alue oli varsin miellyttävä uusi asuinpaikkatuttavuus, mutta hotellimme kanssa oli vähän ongelmia. Osin kyse oli huonosta tuurista, mutta en silti kyseiseen hotelliin majoittuisi uudemman kerran. Huomattavasti rauhallisemmat yöunet saimme reissun jälkimmäisen puoliskon aikana.